Jo kuukautta ennen vaaleja vaalihuoneistoissa ollaan valmiita ja vaalivirkailijat on valittu. Seinillä komeilevat neljän presidenttiehdokkaan esittelyt. Ulkonäöltään ne eivät eroa toisistaan.
Uzbekistanin presidentinvaalit pidettiin 29. maaliskuuta. Maaliskuun alussa kuulu Silkkitien risteys Samarkand on hiljainen, mutta aurinkoinen. Puolikuivan aavikon vieressä sijaitsevan kaupungin asukkaat ovat ylpeitä historiastaan. Alueella on ollut elämää vuosituhansien ajan, mistä kertovat kaupungin kymmenet nähtävyydet.
Joulukuun parlamenttivaaleista on toivuttu. Vaalihuoneistoissa rakennetaan äänestyslistoja. Kaikki käy sujuvasti. Ei valituksia, ei ongelmia, sanoo alueen keskusvaalitoimisto.
Monet äänestäjät jättivät uurnaan useita ääniä.
Vaalivirkailija näyttää lastenhoitohuonetta, jossa on kasapäin uusia leluja. Viereisessä huoneessa valkoasuinen hoitaja esittelee lääkekaappia. Äänestyskopit ja -linjastot odottavat vaalipäivää, johon on vielä neljä viikkoa.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyötyöjärjestö, ETYJ, on maassa pienimuotoisesti. Uzbekistanin keskusvaalilautakunta ei pitänyt tärkeänä, että vaaleihin tulisi täysimittainen tarkkailijajoukko.
– Kaikki järjestelyt menevät jouhevasti, aikataulussa ja ongelmitta. Kaikki on tehty keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaan: läpinäkyvästi, avoimesti ja tasapuolisesti, sanovat vaalivirkailijat.
Soraääniä ei kuulu
Keskusvaalilautakunta rahoittaa jokaisen neljän presidenttiehdokkaan kampanjaa demokraattisesti samalla summalla. Kaikilla ehdokkailla on tasan yhtä paljon aikaa mediassa ja vaalijulisteet ovat rauhallisen sinisiä.
Oppositiopuolueiden rekisteröinti ei ole mahdollista. Vaaleissa ei ole soraääniä.
Neljän pääpuolueen kandidaattien vaalitilaisuudet ovat toistensa kopioita. Paikalla on yhtä paljon ihmisiä kuin salissa on istumapaikkoja. Propagandapuheiden jälkeen yleisöstä nousee vain muutama etukäteen mietitty kysymys.
Yksi ehdokas nousee ylitse muiden. Hän on istuva presidentti Islam Karimov, joka lupaa lisää rautateitä ja sähköjunia sekä asuntoja maaseudulle. Hän lupaa huikeita summia kansalaisten hyväksi. Tilaisuudessa ei kuitenkaan käy ilmi, mistä rahat tulevat.
Uzbekistanin suurimman setelin arvo on hiukan päälle euron. Maassa on sekä virallinen että mustan pörssin vaihtokurssi. Suurien summien kuljettamiseen tarvitaan rekka-autoja. Eikä pankista aina saa rahaa. Moni uzbekistanilainen elää köyhyydessä, vaikka maassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten maakaasua ja öljyä.
Silti kaikki aikovat äänestää presidenttiä – tarkoittaen neljännelle kaudelle pyrkivää Karimovia. Hän on johtanut maata itsenäistymisestä lähtien, runsaat kaksikymmentä vuotta.
Ihmiset arvostavat rauhaa, jonka Karimov on rakentanut. Naapurimaassa Afganistanissa sitä ei ole.
Meillä on rauha ja turvallista, sanovat tavalliset kaduntallaajat.
Kaikki on positiivista
Yksi taksinkuljettaja aikoo äänestää, koska Uzbekistanissa on ”tiet paljon paremmassa kunnossa kuin Irlannissa tai Suomessa”. Seuraava taksimies sanoo jättävänsä vaalit väliin, ”koska kadut ovat kuoppaisia”. Hän kuuluu pieneen vähemmistöön. Äänestysprosentin uskotaan nousevan yli 90 prosenttiin.
Vapaita kansalaisjärjestöjä ei ole. Kansallinen järjestöjen sateenvarjo-organisaatio saa rahoituksensa hallitukselta. Nuorisojärjestö keskittyy äänestäjien kouluttamiseen. Lehdet kirjoittavat tasaisesti vaalijärjestelyjen etenemisestä. Ja siitä, kuinka ulkomaalaiset tarkkailijat viihtyvät Samarkandissa.
Lehtiartikkelit poimivat vaaleihin liittyvästä puheesta vain positiivisia lainauksia. Kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Toimittajat eivät tee vaikeita kysymyksiä. He ovat osa järjestelmää.
Maaliskuun 19. päivänä vietetään navrozia, kevään juhlaa. Aurinko paistaa ja kaupunginjohtaja esittelee alueen kulttuuria. Päivä huipentuu suuren musiikkiesitykseen, joka pidetään ulkona.
Äänet perheen puolesta
Maaliskuun 29. päivänä lämpötila laskee. On vaalipäivä.
”Demokraattiset” vaalit sujuvat Suomeen verrattuna hieman erikoisesti. Monet äänestäjät jättävät uurnaan useita ääniä. Toiset allekirjoittavat äänestäneiden listaan nimensä koko perheen puolesta. Yksi puolueen tarkkailija ei tiedä, mitä puoluetta hän edustaa. Hetki ennen sitä hän neuvoi äänestyskopissa olevaa äänestäjää.
Nainen tulee kolmen passin kanssa. Hänen ei anneta äänestää. Tarkkailijoiden poistuttua hän palaa vaalihuoneistoon.
Vaaleissa annettiin lähes 19 miljoonaa ääntä. Alueellisissa keskusvaalilautakunnissa suoritetut manipuloidut laskelmat sujuvat hyvin – presidentille tilitetään yli 17 miljoonaa ääntä. Lunta alkaa tuiskuttaa.
Maaliskuun 30. päivänä Samarkandin lämpötila laskee –12 asteeseen. Kevät on maassa arvaamaton ja tiet äärettömän liukkaita. ”Demokraattiset” vaalit ovat ohi.