KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vasemmisto ja vaalit: Mikä meni pieleen?

Ajassa liikkuu paljon vasemmistolaisia teemoja, mutta ne kanavoituvat muualle kuin vasemmistoon, arvio vaalitulosta tutkija Teppo Eskelinen.

Ajassa liikkuu paljon vasemmistolaisia teemoja, mutta ne kanavoituvat muualle kuin vasemmistoon, arvio vaalitulosta tutkija Teppo Eskelinen. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Tutkijat näkevät vasemmiston yllättävään vaalitappioon monia syitä. Media marginalisoi ja eliitin vastustaminen jätettiin perussuomalaisille.

Pontus Purokuru
25.4.2015 9.59

Odotetun vaalivoiton sijaan vasemmistoliitto menetti kaksi kansanedustajaa ja prosenttiyksikön kannatuksestaan.

Ajassa kyllä liikkuu paljon vasemmistolaisia teemoja, kuten eliitin ja ”tavallisen kansan” vastakkainasettelu, sanoo yhteiskuntatutkija Teppo Eskelinen. Teemat kuitenkin kanavoituvat muualle kuin vasemmistoon.

Muualla, missä vasemmisto on menestynyt, on keksitty tapa tehdä ymmärrettäväksi yhteiskunnan jakautuminen, oli kyse Occupy-liikkeen ”yhdestä prosentista” tai Espanjan Podemoksen käsitteestä la casta, joka viittaa pankkiireihin ja vanhoihin puolueisiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vasemmisto kehystettiin vastuuttomaksi velanottajaksi.

– Vasemmiston pitäisi antaa nimi yläluokalle. Suomessa vasemmisto ei ole hirveästi kehystänyt yhteiskunnan jakautumista. Sitten on käynyt niin, että perussuomalaiset selittävät, että on punavihreä eliitti, ja Helsingin Sanomat nielee selityksen sellaisenaan.

Valtiota ylikorostettiin

– Hyvinvointivaltion rakennuspuhe oli abstraktia ja nostalgisoivaa. Se ei anna tarttumapintaa tämän päivän ihmisille, Eskelinen arvioi vasemmistoliiton kampanjaa.

– Minkälaisia mielikuvia valtio ylipäänsä herättää ihmisissä? On vanha vasemmistolainen käsitys, että valtio on aina ihmisen puolella ja siksi puolustetaan valtiota. Mutta jos lukee tutkimuksia siitä, miten syrjäytyneimmät ihmiset lähiöissä tai maaseudulla kokevat valtion, niin käsitys siitä on valtavan kielteinen.

Eskelisen mukaan valtio on monen silmissä muuttunut työllistävästä sosiaalivaltiosta kontrolloivaksi ja tukahduttavaksi järjestelmäksi. Jos valtio kohdataan vain negatiivisissa viranomaiskokemuksissa, ”hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen” ei kuulosta hyvältä.

Työstä ja toimeentulosta pitäisi puhua muuten kuin valtion kautta, Eskelinen ehdottaa. Kannattaisi tavoittaa erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijät, koska seuraava hallitus tulee heikentämään heidän tilannettaan.

Talouskehys lukittiin

Eskelinen näkee talouskeskustelussa luovuttamisen henkeä. Kukaan ei uskonut, että talous voisi muuttua. Kun talouden kehys on lukittu, äänestäjät reagoivat äänestämällä omaa identiteettipoliittista kohdettaan.

– Tämä on vasemmistolle sietämätön paikka, koska pakkohan talouspolitiikasta on tapella. Uusliberalismi ei ole ytimeltään ohjelma valtion pienentämiseksi vaan ohjelma antidemokraattisen hallinnoinnin tuottamiseksi.

Uuden hallinnoinnin yksi tavoite on poistaa talouspoliittiset vaihtoehdot. Uusliberalismia vastaan taistelemalla ei kuitenkaan saanut ääniä. Eskelinen pitää talouslinjaa silti oikeana.

Vaikka vaalikeskustelut keskittyivät talouteen, vaaleissa yllättivät ”identiteettipoliittiset” vihreät ja perussuomalaiset. Siksi mediassa on hahmoteltu vastakkainasettelua kaupunkien ”punasinivihreän kuplan” ja syrjäseutujen välille.

– Tässä häiritsee, että kahtiajako esitetään puhtaasti kulttuurisena. Ikään kuin ihmiset taistelisivat maaseudulla viimeisten kyläkoulujen puolesta sen vuoksi, että heitä ärsyttävät homoliitot.

Filosofi Panu Raatikainen jatkaa, että keskustan vyöryn kaltaisia äänimääriä ei kerätä harvaan asutulta maaseudulta, vaan äänet tulivat kaupungeista.

Toisaalta vasemmistoliitolla on vahva kannatus maakunnissa, ja suurten kaupunkien punavihreätkin ovat usein maakunnista esimerkiksi opiskelemaan muuttaneita. Vasemmistossa tunnetaan se Suomi, jota perussuomalaisten sanotaan edustavan.

Ihmiset jäivät kotiin

Raatikainen näkee tappioon monia syitä.

– En usko, että kannatus varsinaisesti katosi mihinkään. Kun Sipilän keskustan ylivoima oli niin musertava ja valtamedia alkoi viimeisellä viikolla julistaa porvarihallitusta, niin luulen, että se latisti meidän kannattajien intoa vaivautua äänestämään.

Vaalitulos riippuu Raatikaisen mukaan yhä enemmän mediasta. Hyvä linja ei auta, jos valtamedia tekee selväksi, että se on populistista haihattelua.

– Vaalitenteissä toimittajat eivät kyenneet salaamaan omaa asennettaan. Vasemmisto kehystettiin voimakkaasti vastuuttomaksi
velanottajaksi.

Toisaalta demarit lähtivät mukaan leikkauslistaleikkiin ja kärsivät vielä suuremman tappion. Ympäripyöreämpi talouslinja olisi tuskin ollut parempi. Jos vasemmistolla on yksi asia, se on nimenomaan talous- ja sosiaalipolitiikka, Raatikainen sanoo.

– Nyt ottaisin ihan rauhallisesti ja jatkaisin ainakin aluksi samalla linjalla. SDP:hän on tehnyt paniikkiratkaisuja, puheenjohtajavaihtoja ja linjanmuutoksia. Yleensä ne ovat vain pahentaneet asioita.

Vasemmisto jäi marginaaliin

Akatemiatutkija Johanna Kantola kertoo olleensa juuri vierailevana tutkijana Madridissa, jossa poliittinen tilanne on erilainen vasemmistopopulistisen Podemoksen suosion vuoksi.

Podemos eroaa vasemmistoliitosta, koska se on uusi kaduilta syntynyt liike, jolla ei ole selkeää kantaa moniinkaan kysymyksiin, kuten aborttikeskusteluun. Podemokselta myös puuttuu menneisyyden painolasti.

– Vasemmistoliiton talouslinja poikkesi liikaa valtavirrasta, Kantola arvioi vaalikeskustelua. Sisältö oli hänestä hyvä, mutta valtamedia asetti sen marginaaliseksi.

Kantolan mukaan vaalitulos kertoo hegemonisesta keskustelusta eli yleisestä oikeistolaisesta lähestymistavasta talouskriisiin. Maailmalla muuttunut suhtautuminen talouskuriin ei näy vielä Suomessa.

Naiset hävisivät vaalit

Kantola suhtautuu kriittisesti puheeseen, jonka mukaan naiset menestyivät vaaleissa.

– Se on pöyristyttävä lähestymistapa vaaleihin, joissa naisten määrä tippui 83:een. Tämä on toinen kerta historiassa, kun naisten määrä eduskunnassa laskee.

Joukko nuoria naisia pääsi eduskuntaan, mutta sukupuolet jakautuivat jyrkästi puolueiden mukaan. Vaalivoittaja keskustan edustajista naisia on 29 prosenttia, ja perussuomalaisilla naisia on kolmannes. Sen sijaan vasemmistoliitolla on nyt enemmistö naisia.

Ääniharavien kymmenen kärjestä naisia on kaksi.

– Pitäisi kysyä, mitä naisten väheneminen tarkoittaa poliittisen edustuksen ja tasa-arvopolitiikan sisältöjen näkökulmasta.

– Kyllähän se kertoo, missä määrin sukupuolten välistä tasa-arvoa arvostetaan, Kantola vastaa itselleen.

Seuraavaksi katsotaan, mistä vastarinta uuden hallituksen politiikalle voi tulla. Kantola näkee lupaavaa liikehdintää ainakin ihmisoikeusjärjestöissä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään