KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vasemmisto ja vaalit: Mikä meni pieleen?

Ajassa liikkuu paljon vasemmistolaisia teemoja, mutta ne kanavoituvat muualle kuin vasemmistoon, arvio vaalitulosta tutkija Teppo Eskelinen.

Ajassa liikkuu paljon vasemmistolaisia teemoja, mutta ne kanavoituvat muualle kuin vasemmistoon, arvio vaalitulosta tutkija Teppo Eskelinen. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Tutkijat näkevät vasemmiston yllättävään vaalitappioon monia syitä. Media marginalisoi ja eliitin vastustaminen jätettiin perussuomalaisille.

Pontus Purokuru
25.4.2015 9.59

Odotetun vaalivoiton sijaan vasemmistoliitto menetti kaksi kansanedustajaa ja prosenttiyksikön kannatuksestaan.

Ajassa kyllä liikkuu paljon vasemmistolaisia teemoja, kuten eliitin ja ”tavallisen kansan” vastakkainasettelu, sanoo yhteiskuntatutkija Teppo Eskelinen. Teemat kuitenkin kanavoituvat muualle kuin vasemmistoon.

Muualla, missä vasemmisto on menestynyt, on keksitty tapa tehdä ymmärrettäväksi yhteiskunnan jakautuminen, oli kyse Occupy-liikkeen ”yhdestä prosentista” tai Espanjan Podemoksen käsitteestä la casta, joka viittaa pankkiireihin ja vanhoihin puolueisiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vasemmisto kehystettiin vastuuttomaksi velanottajaksi.

– Vasemmiston pitäisi antaa nimi yläluokalle. Suomessa vasemmisto ei ole hirveästi kehystänyt yhteiskunnan jakautumista. Sitten on käynyt niin, että perussuomalaiset selittävät, että on punavihreä eliitti, ja Helsingin Sanomat nielee selityksen sellaisenaan.

Valtiota ylikorostettiin

– Hyvinvointivaltion rakennuspuhe oli abstraktia ja nostalgisoivaa. Se ei anna tarttumapintaa tämän päivän ihmisille, Eskelinen arvioi vasemmistoliiton kampanjaa.

– Minkälaisia mielikuvia valtio ylipäänsä herättää ihmisissä? On vanha vasemmistolainen käsitys, että valtio on aina ihmisen puolella ja siksi puolustetaan valtiota. Mutta jos lukee tutkimuksia siitä, miten syrjäytyneimmät ihmiset lähiöissä tai maaseudulla kokevat valtion, niin käsitys siitä on valtavan kielteinen.

Eskelisen mukaan valtio on monen silmissä muuttunut työllistävästä sosiaalivaltiosta kontrolloivaksi ja tukahduttavaksi järjestelmäksi. Jos valtio kohdataan vain negatiivisissa viranomaiskokemuksissa, ”hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen” ei kuulosta hyvältä.

Työstä ja toimeentulosta pitäisi puhua muuten kuin valtion kautta, Eskelinen ehdottaa. Kannattaisi tavoittaa erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijät, koska seuraava hallitus tulee heikentämään heidän tilannettaan.

Talouskehys lukittiin

Eskelinen näkee talouskeskustelussa luovuttamisen henkeä. Kukaan ei uskonut, että talous voisi muuttua. Kun talouden kehys on lukittu, äänestäjät reagoivat äänestämällä omaa identiteettipoliittista kohdettaan.

– Tämä on vasemmistolle sietämätön paikka, koska pakkohan talouspolitiikasta on tapella. Uusliberalismi ei ole ytimeltään ohjelma valtion pienentämiseksi vaan ohjelma antidemokraattisen hallinnoinnin tuottamiseksi.

Uuden hallinnoinnin yksi tavoite on poistaa talouspoliittiset vaihtoehdot. Uusliberalismia vastaan taistelemalla ei kuitenkaan saanut ääniä. Eskelinen pitää talouslinjaa silti oikeana.

Vaikka vaalikeskustelut keskittyivät talouteen, vaaleissa yllättivät ”identiteettipoliittiset” vihreät ja perussuomalaiset. Siksi mediassa on hahmoteltu vastakkainasettelua kaupunkien ”punasinivihreän kuplan” ja syrjäseutujen välille.

– Tässä häiritsee, että kahtiajako esitetään puhtaasti kulttuurisena. Ikään kuin ihmiset taistelisivat maaseudulla viimeisten kyläkoulujen puolesta sen vuoksi, että heitä ärsyttävät homoliitot.

Filosofi Panu Raatikainen jatkaa, että keskustan vyöryn kaltaisia äänimääriä ei kerätä harvaan asutulta maaseudulta, vaan äänet tulivat kaupungeista.

Toisaalta vasemmistoliitolla on vahva kannatus maakunnissa, ja suurten kaupunkien punavihreätkin ovat usein maakunnista esimerkiksi opiskelemaan muuttaneita. Vasemmistossa tunnetaan se Suomi, jota perussuomalaisten sanotaan edustavan.

Ihmiset jäivät kotiin

Raatikainen näkee tappioon monia syitä.

– En usko, että kannatus varsinaisesti katosi mihinkään. Kun Sipilän keskustan ylivoima oli niin musertava ja valtamedia alkoi viimeisellä viikolla julistaa porvarihallitusta, niin luulen, että se latisti meidän kannattajien intoa vaivautua äänestämään.

Vaalitulos riippuu Raatikaisen mukaan yhä enemmän mediasta. Hyvä linja ei auta, jos valtamedia tekee selväksi, että se on populistista haihattelua.

– Vaalitenteissä toimittajat eivät kyenneet salaamaan omaa asennettaan. Vasemmisto kehystettiin voimakkaasti vastuuttomaksi
velanottajaksi.

Toisaalta demarit lähtivät mukaan leikkauslistaleikkiin ja kärsivät vielä suuremman tappion. Ympäripyöreämpi talouslinja olisi tuskin ollut parempi. Jos vasemmistolla on yksi asia, se on nimenomaan talous- ja sosiaalipolitiikka, Raatikainen sanoo.

– Nyt ottaisin ihan rauhallisesti ja jatkaisin ainakin aluksi samalla linjalla. SDP:hän on tehnyt paniikkiratkaisuja, puheenjohtajavaihtoja ja linjanmuutoksia. Yleensä ne ovat vain pahentaneet asioita.

Vasemmisto jäi marginaaliin

Akatemiatutkija Johanna Kantola kertoo olleensa juuri vierailevana tutkijana Madridissa, jossa poliittinen tilanne on erilainen vasemmistopopulistisen Podemoksen suosion vuoksi.

Podemos eroaa vasemmistoliitosta, koska se on uusi kaduilta syntynyt liike, jolla ei ole selkeää kantaa moniinkaan kysymyksiin, kuten aborttikeskusteluun. Podemokselta myös puuttuu menneisyyden painolasti.

– Vasemmistoliiton talouslinja poikkesi liikaa valtavirrasta, Kantola arvioi vaalikeskustelua. Sisältö oli hänestä hyvä, mutta valtamedia asetti sen marginaaliseksi.

Kantolan mukaan vaalitulos kertoo hegemonisesta keskustelusta eli yleisestä oikeistolaisesta lähestymistavasta talouskriisiin. Maailmalla muuttunut suhtautuminen talouskuriin ei näy vielä Suomessa.

Naiset hävisivät vaalit

Kantola suhtautuu kriittisesti puheeseen, jonka mukaan naiset menestyivät vaaleissa.

– Se on pöyristyttävä lähestymistapa vaaleihin, joissa naisten määrä tippui 83:een. Tämä on toinen kerta historiassa, kun naisten määrä eduskunnassa laskee.

Joukko nuoria naisia pääsi eduskuntaan, mutta sukupuolet jakautuivat jyrkästi puolueiden mukaan. Vaalivoittaja keskustan edustajista naisia on 29 prosenttia, ja perussuomalaisilla naisia on kolmannes. Sen sijaan vasemmistoliitolla on nyt enemmistö naisia.

Ääniharavien kymmenen kärjestä naisia on kaksi.

– Pitäisi kysyä, mitä naisten väheneminen tarkoittaa poliittisen edustuksen ja tasa-arvopolitiikan sisältöjen näkökulmasta.

– Kyllähän se kertoo, missä määrin sukupuolten välistä tasa-arvoa arvostetaan, Kantola vastaa itselleen.

Seuraavaksi katsotaan, mistä vastarinta uuden hallituksen politiikalle voi tulla. Kantola näkee lupaavaa liikehdintää ainakin ihmisoikeusjärjestöissä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään