KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Punavihreyttä on rakennettu neljännesvuosisata

Uusi vasemmistoliitto pyrki eroon kansandemokraattisen liikkeen jähmeästä toimintakulttuurista. Kuvassa vuonna 1990 perustavaan kokoukseen osallistunut kannattaja kasseineen.

Uusi vasemmistoliitto pyrki eroon kansandemokraattisen liikkeen jähmeästä toimintakulttuurista. Kuvassa vuonna 1990 perustavaan kokoukseen osallistunut kannattaja kasseineen. Kuva: KU:n arkisto / Pekka Pajuvirta

Moni nykyisin vasemmistoliitossa askarruttava asia oli jo perustamisvaiheessa puolueen asialistalla. Punavihreys, toimiiko puolue liikkeen tavoin vai perinteisin puolueen keinoin ja miten edetä kohti perustuloa olivat keskiössä jo 90-luvulla.

Sirpa Puhakka
25.4.2015 15.00

Lähes 3 400 ihmistä kokoontui vuonna 1990 Kulttuuritalolle vasemmistoliiton perustavaan kokoukseen juuri ennen vappua. Uutta punavihreää puoluetta alettiin rakentaa suurien tunteiden ja odotusten saattelemana. Juhlahumussa vanhat SKP:n riidat lakaistiin maton alle.

Vasemmistoliitto ehdittiin perustaa hyvissä ajoin ennen reaalisosialismin lopullista vararikkoa, joksi Suomen näkökulmasta voi mieltää Neuvostoliiton romahduksen 1991 lopussa. Uuden puolueen perustajat hakivat täydellistä irtiottoa reaalisosialismista. Siitä oli tullut rasite sekä SKDL:lle että SKP:lle.

Vasemmistoliitto sanoutui irti kaikista ideologioista ja ismeistä, myös sosialismista. Sosialismi oli vain yksi aateperintö muiden joukossa. Työväenliikkeen juuret tunnustettiin todeten liikkeen olleen vuosisadan muutosvoiman. Vasemmistoliiton aatteellisiksi juuriksi mainittiin Huhtikuun julkistuksessa sosialistiset aatteet ja marxilainen perinne. Nämä saivat rinnalleen ekologisen ajattelun ja kasvavan naistietoisuuden.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vasemmistoliiton kannattajakunta on vaihtunut pikkuhiljaa, nuorentunut ja naisistunut.

Pitkäaikaisen kansanedustajan ja vasemmistoliiton perustamisen aikaan SNDL:n puheenjohtajana toimineen Outi Ojalan mukaan vaatimukset sosialismista ja marxilaisuudesta ”ratkaistiin nerokkaalla tavalla”. Vasemmistoliittoon saattoi kuulua erilaisista lähtökohdista, jopa feministisistä. Hänestä sitoutuminen johonkin tiettyyn lähtökohtaan olisi tuonut puolueeseen ”ikuisen riidan aiheen” ja ”johtanut suohon”.

Vasemmistoliiton perustajilla ja etenkin Reijo Käkelällä oli kunnianhimoinen visio vasemmiston käsitteen valtaamisesta ja poliittisen hegemonian saavuttamisesta uuden vasemmistopuolueen kautta. 1980-luvun loppupuolella SKDL:ssä arvioitiin oikeistohegemonian syöneen elintilaa vasemmistolta.

Käkelällä oli perustamisvaiheessa visio vasemmistopuolueiden yhdistämisestä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Hänelle vasemmistoliiton perustaminen oli ”unelma jostain suuresta vasemmistosta”. Tämä visio ei ole puolueen historian aikana koskaan edennyt. Sille ei ole ollut tilausta vasemmistoliitossa eikä SDP:ssä, vaikka yksittäiset ihmiset ovat tätä vuosien mittaan nostaneet esiin.

Kansandemokratiasta
punavihreäksi liikkeeksi

Vasemmistoliitto hahmoteltiin punavihreäksi liikkeeksi, vaikka puolue ei julistautunut ohjelmallisesti punavihreäksi. Muutoksen punavihreyteen tuli tapahtua poliittisella toiminnalla. Tavoiteltiin uudenlaisen, perinteisistä puolueista erottuvan poliittisen yhteisön luomista.

Uusi vasemmistoliitto pyrki eroon myös kansandemokraattisen liikkeen jähmeästä toimintakulttuurista. Osalle vanhoista jäsenistä punavihreä uudistuminen oli liikaa ja uudenlainen, liikkeen toimintaa lähestyvä toimintakulttuuri oli ”liian hippi” ja ”liian vihreä”. Perustavassa kokouksessa luovuttiin puoluekokouksesta. Puoluekokoukset palautettiin kuitenkin 90-luvun puolivälissä.

Vielä neljännesvuosisata myöhemmin puolueen perustamispohjasta on erilaisia näkemyksiä. Edelleenkin jotkut aikalaiset ovat sitä mieltä, että vasemmistoliitto olisi pitänyt perustaa SKDL:n pohjalta. Puolueen aktiivit kävivät tästä pitkän keskustelun. Monien vaiheiden jälkeen päädyttiin uuden puolueen perustamiseen puhtaalta pöydältä lopettamalla SKDL:n ja SKP:n puoluetoiminta ja yhdistämällä poliittinen toiminta uuteen puolueeseen.

Punavihreys on etsinyt paikkaansa vasemmistoliitossa perustamisesta lähtien. Ekologisten ja globaalien teemojen nostaminen punaisten teemojen rinnalle tuotti tuskaa. Osa kannattajista vierasti ekologisia asioita. Osalle tämä antoi jopa syyn jättäytyä puolueesta.

Punaisuus saatiin perinnöksi kansandemokraattiselta liikkeeltä. Vihreät arvot eivät samalla tavalla olleet pitkän historian jatketta. Osittain nämä nähtiin erillisinä lähestymistapoina, ja osa jäsenistä jopa vastakkaisina poliittisina tavoitteina. Punavihreää visiota kehittelivät etenkin tutkijat Jan Otto Andersson ja Sakari Hänninen.

Punavihreydellä tehtiin pesäeroa työväenliikkeeseen ja perinteiseen kansandemokraattiseen liikkeeseen. Vihreää edustivat puolueohjelmassa yleisinhimilliset arvot ja luonnon yhteiskunnalliselle kehitykselle asettamien ehtojen ymmärtäminen. Vihreydellä vastattiin myös ekologiseen keskusteluun.

Nuoret ajoivat
liikettä

Punavihreyteen liittyi myös puolueen toimintatapojen muutos. Perinteiset järjestölliset toimintatavat eivät enää vedonneet jäseniin eivätkä etenkään kannattajiin. Myös poliittinen retoriikka oli vanhentunutta. Punavihreät teemat nivoutuivatkin keskusteluun ollako puolue vai liike. Tämä kysymys puhutti osaa uuden puolueen perustajista, ja etenkin nuoria.

– Mehän oltiin liikkeen kannalla ihan ehdottomasti. Kannatettiin, että kaikki olisivat kuuluneet vasemmistoliittoon ja se olisi ollut kansanliikkeen omainen, tehtäisiin enemmän kaduilla ja missä ihmiset sitten olivatkaan. Ajattelimme, että politiikkaa on kaikkialla, vasemmistoliiton perustamisaikaan SDNL:n puheenjohtajana toiminut Leena Ruotsalainen kertoo.

Nuorisoliitossa tiedettiin, että ”paska ei tunne rajoja”. Vaikka ilmastonmuutoksesta ei tuolloin puhuttu samalla tavalla kuin nykypäivänä, ympäristöasiat olivat vahvasti nuorten asialistalla. Hän painottaa, ettei halua moittia jatkuvan kasvun sukupolvea. He olivat tottuneet siihen, ja edustuksellinen demokratia tarjosi heille mahdollisuuden vaikuttaa.

– Eihän me edustuksellista demokratiaa haluttu romuttaa, mutta sen rinnalle haluttiin rakentaa uudenlaisia toimintatapoja, jotta ihmiset kiinnostuisivat oikeasti politiikan sisällöistä, Ruotsalainen toteaa.

Moni aktiivi arvioi, että vasta puheenjohtaja Paavo Arhinmäen aikaan se on ikään kuin sisäistetty puolueessa. Puolue hyväksyi vuoden 2013 puoluekokouksessa punavihreän asiakirjan Punavihreä tulevaisuus sekä puolueen toimintatapojen uudistamista linjaavan asiakirjan Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua.

Vasemmistoliiton kannattajakunta on vaihtunut pikkuhiljaa, nuorentunut ja naisistunut. Etenkin Arhinmäen puheenjohtajakaudella nuori, punavihreä sukupolvi on vahvistunut puolueessa. Tämä on näkynyt vaaleissa, mutta vahvasti myös puolueen toiminnassa.

Tavoite perustulosta jo
ennen vasemmistoliittoa

Vasemmistoliitto otti vahvasti kantaa jokaiselle kansalaiselle taattavan perustulon puolesta jo perustamisvaiheessa. Vaatimus kansalaistulosta – kuten perustuloa tuolloin nimitettiin – oli SKDL:n ja SKP:n perintöä. Vuonna 1988 SKDL linjasi kansalaistulon tärkeimmäksi poliittiseksi tavoitteeksi. Samassa liittokokouksessa linjattiin puolueen uudistamisesta, minkä seurauksena vasemmistoliitto perustettiin huhtikuussa 1990.

Jan Otto Andersson kehitteli kansalaistulomallia hyvissä ajoin ennen vasemmistoliiton perustamista. Hän innostui asiasta tanskalaisten kirjoittajien innoittamana jo 1980-luvun alussa, jolloin asiasta keskusteltiin etenkin Tanskassa ja Hollannissa.

Tie kansalaistuloon piti raivata perusturvan tasoa ja kattavuutta parantamalla. Tämä idea oli keskeinen myös puolueen 2000-luvun perustulokehittelyissä. Perustulon hankaluutta – niin vasemmistoliitossa kuin koko yhteiskunnassa – kuvaa hyvin se, ettei perustulosta ole saatu poliittisia päätöksiä vieläkään. Tästä on käyty keskustelua näidenkin eduskuntavaalien alla, ja jopa keskusta on ehdottanut perustulosta kokeilua.

Suhde kansalaistuloon jakoi vasemmistoliiton jäseniä perustamisvaiheessa. Etenkin ay-liikkeessä vierastettiin kansalaistuloa, ja se nähtiin uhkana palkkatyölle. Osa ammattiyhdistysaktiiveista näki punavihreyden myös voimavarana. Toimivan punavihreyden edellytyksenä pidettiin vihreyden ja työelämän tuntemuksen uskottavaa yhdistämistä.

Punavihreys hautautui 90-luvun alun laman jalkoihin, kuten monet muutkin perustamiskokouksen uudistamisideat. Perustulosta linjattiin uudelleen vasta keskusteluasiakirjassa vuonna 2011. Keskeinen idea perustulon toteuttamisesta on edelleen samansuuntainen kuin perustamisvaiheessa: perustuloon on edettävä perusturvan tason nostamisen kautta.

Myös uuden puolueen kielteinen ydinvoimakanta herätti vastustusta etenkin ay-liikkeessä. Ydinvoimakanta on puhuttanut puolueessa koko sen olemassaolon ajan. Vuoden 2013 puoluekokoukselle ei enää kukaan esittänyt ydinvoimaa kannattavaa aloitetta. Asia hiersi lähes neljännesvuosisadan.

Vasemmistoliitto ei tehnyt irtiottoa ay-liikkeestä, vaikka näinkin tulkittiin. Vasemmistoliitto linjasi ohjelmassaan ay-liikkeen läheiseksi yhteistyökumppaniksi. Sekä uudessa puolueessa että ay-liikkeessä korostettiin tuolloin itsenäistä päätöksentekoa, mikä oli perintöä jo SKDL:n ja SKP:n ajoilta.

Puolueen ohjelmassa tarkasteltiin ay-liikettä varsin kriittisesti, mutta yhteistyötä painottaen. Kovasanaista keskustelua käytiin, puolin ja toisin, uuden puolueen perustamisesta. Myös henkilökemiat kahauttivat yhteen. Puolueen näkyvin perustajahahmo – Reijo Käkelä – oli punainen vaate ay-liikkeessä.

Osallistuminen Lipposen sateenkaarihallitukseen jakoi

Hallitukseen osallistuminen on ollut vasemmistoliitossa vaikea pala. Vasemmistoliiton perustamisvaiheessa hallitukseen osallistumisesta ei juuri puhuttu lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä puheenvuoroja. SKP:n puheenjohtajan Jarmo Wahlströmin mielestä hallitukseen tuli pyrkiä vaikuttamaan.

Anderssonin mukaan asia ei ollut ajankohtainen vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen. Puolue haki tuolloin vielä toimintatapojaan. Vasemmistoliiton osallistuminen Lipposen sateenkaarihallitukseen vuonna 1995 oli poliittisen uskottavuuden kannalta merkittävä ratkaisu.

Viisi vuotta aikaisemmin perustettu puolue osoitti kykynsä yhteistyöhön, vaikka se tekikin kipeää kaikkine leikkauksineen 90-luvun lamavuosina. Monille jäsenille Lipposen kahteen sateenkaarihallitukseen osallistuminen oli traumaattinen kokemus.

– Muistan, olikohan se -96, miten epäsuosittua oli meidän politiikkamme. Tampereen torilla huudettiin, että ”Andersson hirteen” ja kananmunia satoi. Eihän se hirveen hyvältä tuntunut, puolueen ex-kulttuuriministeri ja perustavassa kokouksessa puheenjohtajaksi noussut Claes Andersson muistelee.

Hänelle jäi kuitenkin tuntuma, että vaikka vastustus hallitukseen osallistumista kohtaan oli rajua, aika moni muutti mielipiteensä nähtyään, että hallituksessa valtaa oli enemmän kuin oppositiossa. ”Oho, hallituksessa saadaankin vaikutettua”, kuten Andersson toteaa vuosikymmenten jälkeen.

Andersson on pragmaattisen yhteistyön kannattaja. Edelleenkin hän näkee ratkaisun oikeana: puolue sai monia torjuntavoittoja, estettiin vielä rajumpia leikkauksia ja kulttuuri- ja nuoriso- ja urheilupuolella saatiin jopa rakennettua uutta.

– Mielestäni jokaisen poliittisen puolueen pitää pyrkiä mukaan pöytiin, joissa tehdään ratkaisuja, Andersson sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
04

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään