Vanhusten kotihoidosta saa hallintopäätöksen aiempaa useammin. Virallinen hallintopäätös on tärkeä vanhukselle ja hänen läheisilleen, jos päätöksestä haluaa esimerkiksi valittaa. Hallintopäätös on viranomaisen hallintoasiassa tekemä kirjallinen ratkaisu, jolla perustetaan, muutetaan tai poistetaan henkilön oikeuksia tai velvollisuuksia.
Vuonna 2013 kunnista 53 prosenttia teki vanhusten kotihoidon kielteisestä päätöksestä aina hallintopäätöksen. Vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen vuonna 2014 luku oli 71 prosenttia.
Siitä huolimatta 15 prosenttia kunnista ei tehnyt hallintopäätöstä vuonna 2014 kielteisestä päätöksestä koskaan, 11 prosenttia teki sen joskus ja kolme prosenttia useimmiten.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekivät asiasta kyselyn kunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille ennen vanhuspalvelulakia ja lain voimaantulon jälkeen. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuun alussa vuonna 2013.
Kyselyn tulokset julkistettiin vuonna 2014. Valviran tiedotus kertoo Kansan Uutisille, että media ei kyselyä ja sen tuloksia noteerannut laajalti vuonna 2014.
Apulaisoikeusasiamies
aloittaa Helsingistä
Yleisradio kertoi maanantaina, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies aikoo selvittää omasta aloitteestaan muun muassa sitä, saako kunnalta hallinnollisen päätöksen vanhusten kotihoidosta.
Apulaisoikeusasiamies selvittää myös kotihoidon riittävyyttä ja laatua. Vanhusten kotihoidon tilaa on määrä tarkastella ensin Helsingissä, myöhemmin koko Suomessa.
Pohjoisessa hyvin,
etelässä huonosti
Valviran ja THL:n raportista selviää, että myös myönteisistä päätöksistä hallintopäätöksen tekeminen oli parantunut. Ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa 65 prosenttia kunnista teki aina hallintopäätöksen, jos palvelu voitiin myöntää. Vuonna 2014 luku oli 78 prosenttia. Myönteisestä päätöksestä ei tehnyt hallintopäätöstä koskaan 13 prosenttia kunnista vuonna 2014.
Paras tilanne vanhusten kotihoidon hallintopäätöksissä oli Lapin aluehallintoviraston (AVI) alueella. Toiseksi parhaiten pärjäsi Pohjois-Suomen AVIn alue. Huonoiten hallintopäätöksen sai Lounais-Suomen AVIn alueella ja toiseksi huonoiten Etelä-Suomen AVIn alueella.
Johtaja päättää
Pohjois-Suomessa
Koko maassa hallintopäätöksen teki vuonna 2014 useimmin valtuutettu viranhaltija kuten palveluohjaaja. Hän teki hallintopäätöksen vanhusten kotihoidosta neljä kertaa kymmenestä. Toiseksi eniten päätöksiä tekivät lähiesimiehet.
Vain Pohjois-Suomen AVIn alueella päätöksen tekivät useimmin johtaja ja päälliköt. He tekivät hallintopäätöksistä 37 prosenttia.
Selvästi vähiten johtajat ja päälliköt tekivät päätöksiä Etelä-Suomen AVIn alueella. Johdon osuus hallintopäätöksistä oli kymmenen prosenttia.
Koko maassa johtajien ja päälliköiden osuus hallintopäätöksistä oli 22 prosenttia.
Johtajien ja päälliköiden rooli oli suurempi, kun päätettiin asumispalvelusta tai laitoshoidosta. Päälliköt tekivät päätöksen useimmin, 35 prosentissa päätöksistä.
Laki lopullisesti
voimaan tänä vuonna
Valvira ja THL jatkavat seurantaa vuonna 2015. Vanhuspalvelulain viimeiset pykälät tulivat voimaan vuoden 2015 alussa. Vanhuspalvelulain tarkoitus on turvata kaikille hyvä vanhuus.
THL:n mukaan kyselyn tietoja on käytetty Yleisradion Vanhusvahdin pohjana. Koottuja tietoja vanhusten kotihoidon hallintopäätöksistä ei Vanhusvahdissa ole.
Linkit aiheesta
Hallintopäätökset Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta -kyselystä