Vuonna 2017 voimaan tulevan työeläkeuudistuksen lakivalmistelu on loppusuoralla. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toiminut kolmikantainen työryhmä on saanut työnsä päätökseen ja ministeriö viimeistelee hallituksen esityksen siten, että se voidaan antaa eduskunnalle kesätauon jälkeen.
Muutoksia tulee muun muassa eläkkeiden kertymiseen ja eläkeikään. Lisäksi valmistelussa sovittiin työeläkemaksuista vuosille 2016–2019. Työeläkeuudistus muuttaa kaikkiaan 32:ta lakia.
Työuraeläke vaatii 38 vuoden uran
Uusi eläkemuoto on pitkän työuran raskaissa töissä tehneille työntekijöille tarkoitettu työuraeläke, jonka kriteerit saatiin vasta nyt määritellyiksi. Työmarkkinajärjestöt sopivat viime syksynä työuraeläkkeestä, joka antaisi 63 vuotta täyttäneelle mahdollisuuden jäädä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää, jos hän on tehnyt vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä. Työuraan laskettaisiin myös enintään kolme vuotta äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata.
Heikentänyt pysyvästi
Työuraeläkkeen saamiselle tuli tiukat kriteerit. Sen myöntäminen edellyttäisi, että pitkä ja raskas työura on heikentänyt pysyvästi hakijan edellytyksiä jatkaa työssä, mutta täyden työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit eivät täyty. Työsuhteen pitäisi olla joko edelleen voimassa eläkettä haettaessa tai työn päättymisestä saisi olla kulunut enintään vuosi.
Työn raskautta arvioitaessa otettaisiin huomioon sekä työn fyysinen että psykososiaalinen kuormitus. Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn ominaisuudet lueteltaisiin laissa.
Fyysiset kriteerit
Fyysisiä kuormitustekijöitä olisivat suurta lihasvoimaa edellyttävät tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavat työliikkeet, hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakas kuormittuminen, kuormittavat ja hankalat työasennot sekä voimaa tai suurta nopeutta vaativat toistuvat työliikkeet taikka työliikkeet, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa.
Psykososiaaliset kriteerit
Psykososiaalisia kuormitustekijöitä olisivat työskentely erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä tai työskentely jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai ilmeinen väkivallan uhka.
Lisäksi esimerkiksi toistuva yötyö, toistuvat pitkät työvuorot sekä kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö voisivat lisätä työn rasittavuutta.
Eläkelaitos tekisi työuraeläkkeen hakijan työstä aina kokonaisarvion työterveyshuollon lausunnon, työnantajan lausunnon ja muiden vastaavien selvitysten perusteella.
Työuraeläkkeenä maksettaisiin työuran aikana karttunut eläke. Eläkkeen taso olisi hieman matalampi kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.
– Työuraeläkkeen raskaan työn kriteerit ovat tiukat. Uuteen lainsäädäntöön määritellyt kuormitustekijät ovat kuitenkin niitä, jotka ovat tutkitusti riski työkyvylle ja työssä jaksamiselle, kertoo SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Katja Veirto.
1962 syntyneille täysi kakku
Kaiken kaikkiaan ammatilliset keskusjärjestöt kehuivat saavutettua sopua ja pitivät sitä hyvänä esimerkkinä kolmikantatyöstä.
Eläkeuudistuksen myötä alin vanhuuseläkeikä nousisi nykyisestä 63 vuodesta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Ennen vuotta 1955 syntyneitä uudistus ei koske.
Eläkeikä nousisi asteittain 3 kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohden, kunnes se on 65 vuotta. Vuonna 1962 syntyneet olisivat ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta. Kun 65 vuoden eläkeikä on saavutettu, eläkeiän alaraja sidottaisiin elinajanodotteeseen niin, että osa eliniän pitenemisestä käytettäisiin työssäoloon. Eläkeikää nostettaisiin enintään kahdella kuukaudella vuodessa. Ensimmäisen kerran tämä tarkistus tehtäisiin vuonna 1965 syntyneiden eläkeikään.
Karttuma kaikilla 1,5 prosenttia
– Eläkeuudistuksen uusilla karttuma- ja laskentasäännöillä parannetaan erityisesti nuorten tulevia eläkkeitä sekä työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa. Osa-aikaeläke korvataan osittaisella vanhuuseläkkeellä, joka tuo tarvittavia joustomahdollisuuksia työuran loppupäähän, kertoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Eläkettä karttuisi jatkossa kaikille 1,5 prosenttia palkasta, ja nykyisistä ikään sidotuista karttumaprosenteista luovuttaisiin. Poikkeuksena olisivat kuitenkin 53–62-vuotiaat, joille eläkettä karttuisi 1,7 prosenttia vuoden 2025 loppuun saakka. Eläke karttuisi nykyistä suuremmista ansioista, kun työntekijän eläkemaksua ei enää vähennettäisi palkasta eläkettä laskettaessa.
lehti 