Vasemmistoliittolaiset toteavat laajasti, että sitä saa, mitä tilaa, kun vaalivoittaja Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti torstaina, millaisella pohjalla hallitusneuvotteluita lähdetään käymään. Mukana ovat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus.
– Nyt jännitän sitä, kestääkö hyvinvointivaltiomme seuraavat neljä vuotta. Lohduttaudun sillä että meillä on toimiva demokratia ja täysin vapaat vaalit. Näin me yhdessä valitsimme. Sitä saa mitä tilaa, helsinkiläinen kansanedustaja Silvia Modig kirjoitti facebookiin Sipilän ilmoitettua asiasta.
Tamperelainen kansanedustaja Anna Kontula lupaa kysyä jokaiselta politiikan valittajalta alkavalla hallituskaudella, että miten tuli äänestettyä.
– Mikäli hallituspuolueet pitävät vaalilupauksensa, tiedossa on kansalaispalautetta yhdestä jos toisestakin heikennyksestä – niistä miljardeista nimittäin riittää toimeentulon ja palveluiden leikkauksia ihan kaikille, vauvasta vaariin, hän totesi.
Tiukka oppositio tulossa
Espoolainen kansanedustaja Kari Uotila pitää tilannetta selkeänä.
– Perusporvarihallitus on uhka hyvinvointivaltiolle, mutta ehkäpä sen romuttaminen vihdoinkin herättää kansalaisten oikeudentuntoa ja halua palata hyvinvointivaltion jälleenrakentajien puolelle, hän totesi.
– Harjoitetaan asiallista, johdonmukaista ja jämäkkää oppositiopolitiikkaa ja katsotaan, mihin se riittää jo kahden vuoden päästä kuntavaaleissa.
Mahdollisuuksia hyvään oppositiotyöskentelyyn näki myös tuore kansanedustaja Li Andersson, vaikka sanoi, että pelottaa kaikkien puolesta.
– Tulee kyllä erittäin kova oppositio, hän mainitsi.
Toinen tuore kansanedustaja Hanna Sarkkinen ennusti arvokonservatiivista ei-vihreää leikkaushallitusta.
– Pahalta tuntuu Suomen puolesta. Se on sitten oppositio-kansanedustajan kausi edessä. Toivottavasti eduskuntatyössä saa kuitenkin hyville aloitteille ja mielipiteille kannatusta myös oppositio-kansanedustajana, hän totesi.
Hillotolppaa odotellessa
Puoluesihteeri Marko Varajärvi pelkäsi kylmää kyytiä.
– Neljä vuotta edetään vaaliuurnilla käyneen kansan viitoittamalla tiellä, hän muistutti.
Ensimmäisissä kommenteissaan kriittisesti ennustamiinsa leikkauksiin suhtautunut vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki pehmensi perjantaiaamuna hiukan Twitterissä.
– Ehkä olin liian ankara. SSS-hallitus lupaa, että vuonna 2019 kansaa odottaa hillotolppa, hän pohti perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin lanseeraamaa ravikäsitettä. Hillotolppa tarkoittaa maaliviivan kohdalla sijaitsevaa tolppaa.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen oli jo menossa eteenpäin:
– Tänään on hyvä päivä lähteä mukaan rakentamaan oikeudenmukaista ja solidaarista Suomea, hän totesi ja tarjosi linkkiä, jonka kautta pääsee liittymään vasemmistoliittoon.
Demokratia ei ulotu kaikkiin
Kevään vaaleissa eduskunnasta jättäytynyt oululainen Martti Korhonen ennusti torstaina hulluja aikoja politiikkaan.
– Nyt punnitaan kestävyys. Vaalit tulee nopeammin kuin aavistetaankaan.
Perjantaina hän totesi, että vielä ei voi arvostella tulevan hallituksen tekemisiä, kun hallitusohjelma on tekemättä, ministerit valitsematta ja ministeriöt päättämättä.
– Toivon vilpittömästi, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus olisi mukana tästä eteenpäin näissä keskusteluissa, hän sanoi, mutta suhtautui skeptisesti.
– Olen ollut mukana tämän kaltaisessa neuvottelutilanteessa. Mikäli siellä ei joku tai jokin taho pidä heikoimman ihmisen asemaa ja tilannetta esillä, niin pahaa pelkään, että muut arvot hukuttavat tämän hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmän alleen. Tiedän neuvottelijat fiksuiksi humaaneiksi ihmisiksi. Mutta tiedän myös neuvottelujen hektisyyden ja jokaisen ihmisen ja puolueen jossain vaiheessa alkavan priorisoimaan muita painotuksia.
Entinen kansanedustaja, helsinkiläinen Katja Syvärinen kysyi, että eikö ole reilua, että hallituksen muodostavat ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä.
– Nyt taitaa syntyä todellinen hallitus-oppositio-asetelma. Politiikka selkeytyy. Ehkä syntyy myös päätöksiä. Kansa arvioikoon, ovatko ne hyviä vai huonoja, hän totesi.
Myös entinen kansanedustaja, tamperelainen Ulla-Leena Alppi pohti demokratian luonnetta.
– Sanotaan, että kansa saa mitä tilaa. Onhan se niinkin. Mutta toisaalta; köyhimmät ja syrjäytyneimmät/syrjäytetyimmät eivät ole jaksaneet äänestää ketään. Heihin ei demokratiakaan ulotu, hän arvioi.
lehti 