Suojelun tarve ratkaisee
Kiintiöpakolaisella on YK:n pakolaistoimiston (UNHCR) myöntämä pakolaisasema.
Tärkein edellytys kiintiöpakolaiselle on henkilön kansainvälisen suojelun tarve.
Kiintiöpakolaisten valinnassa ovat Suomessa mukana Maahanmuuttovirasto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ja suojelupoliisi.
Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Suomen pakolaisapu ja kotouttaminen.fi.
Maailmassa on noin 960 000 pakolaisaseman saanutta ihmistä. Vuoden aikana heidän määränsä on lisääntynyt 39 prosenttia.
Pakolaisaseman saanut henkilö voi päästä kiintiöpakolaisena toiseen maahan.
Määrän nousu selittyy suurelta osin Syyrian yli neljä vuotta jatkuneesta sisällissodasta. Asia selviää Yhdistyneiden kansakuntien (YK) pakolaisjärjestön UNHCR:n raportista (englanniksi), josta uutisoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT (ruotsiksi).
Syyriasta on paennut sodan vuoksi ainakin yli kolme miljoonaa ihmistä naapurimaihin. Syyrian sisällä kodistaan on paennut noin 7,6 miljoonaa ihmistä. Tammikuussa YK arvioi, että sodassa on kuollut 220 000 ihmistä.
Timo Soini päättämässä määrästä?
UNHCR ehdottaa raportissaan, että kiintiöpakolaisia vastaanottavien maiden määrän pitäisi lisääntyä.
Suoralla matematiikalla nykyiseen verrattuna se tarkoittaisi Suomeen yli 400 kiintiöpakolaista lisää.
– Kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä ei ole näköpiirissä, toteaa hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alho sisäministeriön maahanmuutto-osastolta.
Suomi on nostanut kiintiöpakolaisten määrää Syyrian tilanteen vuoksi kahtena vuonna. Suomi otti vastaan 1050 kiintiöpakolaista vuonna 2014. Sama määrä on sovittu vuodelle 2015.
Vuonna 2014 tulijoista Syyriasta oli 600. Tänä vuonna heidän määränsä on 650.
Kiintiöpakolaisten määrästä päätetään Suomen valtion budjetissa.
Budjettineuvotteluissa valtiovarainministeri käy asianomaisten ministereiden kanssa ministeriöittäin neuvottelukierroksen. Suomi saa tänä vuonna uuden hallituksen.
Hallitukseen on menossa muun muassa perussuomalaiset, joka suhtautuu kriittisesti maahanmuuttoon. Valtiovarainministeriksi on veikkailtu puolueen puheenjohtajaa Timo Soinia.
Kiintiöpakolaisia ottaa kolmisenkymmentä maata
Euroopan unioni voi puuttua kiintiöpakolaisten määrään. Vanamo-Alhon mukaan Suomen osuus ei välttämättä muutu, koska Suomi ottaa melko paljon kiintiöpakolaisia.
Pakolaisasema ei takaa kiintiöpakolaisen paikkaa. Pakolaisaseman saaneista pääsee toiseen maahan vain noin 80 000 ihmistä, eli tällä hetkellä noin joka 12:s pakolaisaseman saaneista.
Maailman maista kiintiöpakolaisia ottaa vastaan kolmisenkymmentä. Euroopan unionissa kiintiöpakolaisia otti 13 maata vuonna 2014.
Pakolaisaseman saanut ihminen voi asua pakolaisleirillä tai ympäröivässä yhteiskunnassa. Jos hän ei pääse toiseen maahan, hän jää pakolaisleirille tai sinne missä asuukin.
Kiintiöpakolaisia ottavien maiden määrä lisääntyy.
– Elämme globaalissa maailmassa. Maat jakavat vastuuta, Vanamo-Alho miettii perusteeksi.
Suojelun tarve ratkaisee
Kiintiöpakolaisella on YK:n pakolaistoimiston (UNHCR) myöntämä pakolaisasema.
Tärkein edellytys kiintiöpakolaiselle on henkilön kansainvälisen suojelun tarve.
Kiintiöpakolaisten valinnassa ovat Suomessa mukana Maahanmuuttovirasto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ja suojelupoliisi.
Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Suomen pakolaisapu ja kotouttaminen.fi.
lehti 