Ruotsissa otettiin jo vuonna 1862 käyttöön valtion ja kuntien välissä toimiva maakuntahallinto eli ruotsalaisittain maakäräjäkunta. Nykyisin Ruotsin 20 maakäräjäkuntaa hoitavat sekä perus- että erikoissairaanhoidon ja kulttuuripalvelut ja lähiliikenteen. Maakuntahallinto vastaa lisäksi aluekehityksestä ja sillä on verotusoikeus.
– Meillä Norrbottenissa maakäräjien valtuustoon valitaan 71 edustajaa vaalissa, joka pidetään samaan aikaan kunta- ja parlamenttivaalien kanssa, kertoo vuonna 2014 vaaleissa vasemmistopuolueen listalta maakäräjien valtuustoon valituksi tullut Glenn Berggård.
Hän on myös maakuntavaltuuston valitsemassa hallituksessa ja yksi neljästä Norrbottenin päätoimisesta maakäräjäneuvoksesta.
– Kokouksia Luulajassa ja eri puolilla maakuntaa riittää, sillä Norrbottenissa on 35 terveyskeskusta ja viisi sairaalaa, joissa on töissä yhteensä noin 7 000 työntekijää. Vuosibudjettimme on 700 miljoonaa euroa. Pääosa eli noin 70 prosenttia rahoista tulee maakuntaverosta ja loput valtiolta ja potilasmaksuista, Berggård esittelee maakuntahallinnon toiminnan laajuutta.
Noin 190 000 asukkaan Norrbottenin maakunnassa on 14 kuntaa. Maakäräjävaaleissa kunnat on jaettu viiteen vaalialueeseen, mikä turvaa maakuntavaltuuston alueellisen laajapohjaisuuden.
Jyrki Kataisen hallitus ajoi sitkeästi viiden jättimäisen sote-alueen muodostamista. Ruotsissakin on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan terveysalueella pitää olla vähintään puoli miljoonaa asukasta. Se tarkoittaisi Norrbottenin yhdistämistä Wästerbottenin maakäräjäkuntaan.
– Norrbottenin alue on neljäsosa koko maasta, joten terveydenhoitoalueemme on jo nyt liiankin laaja, Luulajan teknillisessä korkeakoulussa luennoitsijana aiemmin toiminut Berggård kuittaa esityksen.
Haaparannassa pula lääkäreistä
Noin 10 000 asukkaan Haaparannan kunnassa toimii terveyskeskus.
Lähin öisin päivystävä sairaala on noin 50 kilometrin päässä Kalixissa, jonne potilaat viedään tarpeen tullen Haaparannasta ambulanssilla.
– Leikkaukset tehdään lähellä Luulajaa olevassa Sunderbyn sairaalassa ja hyvin vaativat leikkaukset Uumajan yliopistosairaalassa, jonne potilaat kuljetetaan helikopterilla, kertoo terveyskeskuksen toiminnanjohtaja, Kolarin kunnasta lähtöisin oleva Mervi Rundgren.
Suurin huolenaihe hänellä on vaikeus saada lääkäreitä ja hoitajia terveyskeskukseen.
– Haaparannan terveyskeskuksessa on seitsemän lääkärinvirkaa, mutta meillä on nyt vain kaksi virassa olevaa lääkäriä ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä. Loput ovat keikkalääkäreitä Suomen puolelta, Rundgren toteaa.
Myös potilaista merkittävä osa on suomalaisia. Taustalla on se, että Lapista muutti aikoinaan Etelä-Ruotsiin paljon ihmisiä, jotka eläkkeelle päästyään ovat siirtyneet asumaan Haaparantaan lähelle kotiseutuaan. Kotiseudulle paluun on estänyt Suomen säätämä eläkkeiden kaksinkertainen verotus.
– Lääkäripulan lisäksi huono juttu on se, että Haaparannan terveyskeskuksessa on enää kaksi yöpaikkaa aiemman kahdentoista sijasta, Mervi Rundgren vastaa kun tivaan häneltä maakuntamallin heikkouksia.
Kunnillekin riittää tehtäviä
Vaikka maakäräjien toimialue on laaja, tehtäviä kunnillekin riittää.
– Hoidamme kaavoituksen ja ympäristönsuojelun lisäksi koulutuksen ja myös sosiaali- ja vanhuspalvelut. Haaparannassa kunta hoitaa maakäräjien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti myös kotisairaanhoidon, jottei vanhusten luona tarvitse kahden eri sairaanhoitajan käydä, kertoo Haaparannan valtuustossa ja hallituksessa istuva vasemmistopuolueen Pekka Hyötylä.
Hän toimii opettajana Haaparannan kielikoulussa, jossa on 300 oppilasta Haaparannasta ja Torniosta opiskellen sekä ruotsia että suomea.
– Kaupungit ovat Ikean perustamisen jälkeen kasvaneet entistä enemmän yhteen ja molempia kieliä tarvitaan niin palveluissa kuin muutoinkin, Hyötylä toteaa.
Raha seuraa potilasta -mallilla tavoiteltiin yksityistämistä
Pajalasta eduskuntaan vuoden 2014 vaaleissa vasemmistopuolueen listalta valittu Birger Lahti pitää Ruotsissa maakuntien varaan rakentuvaa terveydenhoidon mallia oikeana. Se mikä häntä jurppii on Ruotsin porvarihallitusten kaudella käyttöön otettu ”raha seuraa potilasta” -malli, jota myös Suomen kokoomus ajaa.
Lahden mukaan raha seuraa potilasta -mallilla tavoiteltiin tietoisesti terveydenhoidon laajamittaista yksityistämistä. Siinä porvarihallitukset myös onnistuivat.
– Ylikansalliset terveysalan yhtiöt ovat napanneet itselleen rutkasti uusia asiakkaita, mutta voittonsa ne piilottavat ulkomaille. Terveysfirmat tekevät isoja voittoja valtion ja maakuntien rahoilla maksamatta veroa valtiolle ja maakunnille, Lahti manailee.
Jo muutamassa vuodessa malli on johtanut myös terveyserojen kasvuun.
– Ruotsin valtion tarkastusviraston tutkimuksen mukaan suhteellisen hyväkuntoisten varakkaiden lääkärikäynnit ovat lisääntyneet kun taas sairaiden pienituloisten vähentyneet, Birger Lahti toteaa.
Pajalassa kuntavero on nyt 19,5 prosenttia ja maakuntavero 11 prosenttia.
– Valtionvero on Ruotsissa pienempi kuin Suomessa, Birger arvioi.
uutiskirje 