KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Olisiko Ruotsin maakuntahallinto ratkaisu Suomen sote-ongelmaan?

Pajalassa toiminut Northlandin kaivos meni viime vuonna konkurssiin ja 300 työntekijää menetti työpaikkansa. Pajalan vappumarssilla vaadittiinkin turvallisia työpaikkoja ja eriarvoisuuden poistamista luonnonsuojelua unohtamatta.

Pajalassa toiminut Northlandin kaivos meni viime vuonna konkurssiin ja 300 työntekijää menetti työpaikkansa. Pajalan vappumarssilla vaadittiinkin turvallisia työpaikkoja ja eriarvoisuuden poistamista luonnonsuojelua unohtamatta. Kuva: Esko-Juhani Tennilä

Kataisen ja Stubbin hallitusten ajaman viiden sote-alueen muodostamisen kaaduttua perustuslakivaliokunnassa, katseet ovat kääntyneet Ruotsiin. Siellä maakuntien laajuiset 20 maakäräjäkuntaa hoitavat sekä perus- että erikoissairaanhoidon.

Esko-Juhani Tennilä
9.5.2015 9.57

Ruotsissa otettiin jo vuonna 1862 käyttöön valtion ja kuntien välissä toimiva maakuntahallinto eli ruotsalaisittain maakäräjäkunta. Nykyisin Ruotsin 20 maakäräjäkuntaa hoitavat sekä perus- että erikoissairaanhoidon ja kulttuuripalvelut ja lähiliikenteen. Maakuntahallinto vastaa lisäksi aluekehityksestä ja sillä on verotusoikeus.

– Meillä Norrbottenissa maakäräjien valtuustoon valitaan 71 edustajaa vaalissa, joka pidetään samaan aikaan kunta- ja parlamenttivaalien kanssa, kertoo vuonna 2014 vaaleissa vasemmistopuolueen listalta maakäräjien valtuustoon valituksi tullut Glenn Berggård.

Hän on myös maakuntavaltuuston valitsemassa hallituksessa ja yksi neljästä Norrbottenin päätoimisesta maakäräjäneuvoksesta.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kokouksia Luulajassa ja eri puolilla maakuntaa riittää, sillä Norrbottenissa on 35 terveyskeskusta ja viisi sairaalaa, joissa on töissä yhteensä noin 7 000 työntekijää. Vuosibudjettimme on 700 miljoonaa euroa. Pääosa eli noin 70 prosenttia rahoista tulee maakuntaverosta ja loput valtiolta ja potilasmaksuista, Berggård esittelee maakuntahallinnon toiminnan laajuutta.

Noin 190 000 asukkaan Norrbottenin maakunnassa on 14 kuntaa. Maakäräjävaaleissa kunnat on jaettu viiteen vaalialueeseen, mikä turvaa maakuntavaltuuston alueellisen laajapohjaisuuden.

Jyrki Kataisen hallitus ajoi sitkeästi viiden jättimäisen sote-alueen muodostamista. Ruotsissakin on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan terveysalueella pitää olla vähintään puoli miljoonaa asukasta. Se tarkoittaisi Norrbottenin yhdistämistä Wästerbottenin maakäräjäkuntaan.

– Norrbottenin alue on neljäsosa koko maasta, joten terveydenhoitoalueemme on jo nyt liiankin laaja, Luulajan teknillisessä korkeakoulussa luennoitsijana aiemmin toiminut Berggård kuittaa esityksen.

Haaparannassa pula lääkäreistä

Noin 10 000 asukkaan Haaparannan kunnassa toimii terveyskeskus.

Lähin öisin päivystävä sairaala on noin 50 kilometrin päässä Kalixissa, jonne potilaat viedään tarpeen tullen Haaparannasta ambulanssilla.

– Leikkaukset tehdään lähellä Luulajaa olevassa Sunderbyn sairaalassa ja hyvin vaativat leikkaukset Uumajan yliopistosairaalassa, jonne potilaat kuljetetaan helikopterilla, kertoo terveyskeskuksen toiminnanjohtaja, Kolarin kunnasta lähtöisin oleva Mervi Rundgren.

Suurin huolenaihe hänellä on vaikeus saada lääkäreitä ja hoitajia terveyskeskukseen.

– Haaparannan terveyskeskuksessa on seitsemän lääkärinvirkaa, mutta meillä on nyt vain kaksi virassa olevaa lääkäriä ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä. Loput ovat keikkalääkäreitä Suomen puolelta, Rundgren toteaa.

Myös potilaista merkittävä osa on suomalaisia. Taustalla on se, että Lapista muutti aikoinaan Etelä-Ruotsiin paljon ihmisiä, jotka eläkkeelle päästyään ovat siirtyneet asumaan Haaparantaan lähelle kotiseutuaan. Kotiseudulle paluun on estänyt Suomen säätämä eläkkeiden kaksinkertainen verotus.

– Lääkäripulan lisäksi huono juttu on se, että Haaparannan terveyskeskuksessa on enää kaksi yöpaikkaa aiemman kahdentoista sijasta, Mervi Rundgren vastaa kun tivaan häneltä maakuntamallin heikkouksia.

Kunnillekin riittää tehtäviä

Vaikka maakäräjien toimialue on laaja, tehtäviä kunnillekin riittää.

– Hoidamme kaavoituksen ja ympäristönsuojelun lisäksi koulutuksen ja myös sosiaali- ja vanhuspalvelut. Haaparannassa kunta hoitaa maakäräjien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti myös kotisairaanhoidon, jottei vanhusten luona tarvitse kahden eri sairaanhoitajan käydä, kertoo Haaparannan valtuustossa ja hallituksessa istuva vasemmistopuolueen Pekka Hyötylä.

Hän toimii opettajana Haaparannan kielikoulussa, jossa on 300 oppilasta Haaparannasta ja Torniosta opiskellen sekä ruotsia että suomea.

– Kaupungit ovat Ikean perustamisen jälkeen kasvaneet entistä enemmän yhteen ja molempia kieliä tarvitaan niin palveluissa kuin muutoinkin, Hyötylä toteaa.

Raha seuraa potilasta -mallilla tavoiteltiin yksityistämistä

Pajalasta eduskuntaan vuoden 2014 vaaleissa vasemmistopuolueen listalta valittu Birger Lahti pitää Ruotsissa maakuntien varaan rakentuvaa terveydenhoidon mallia oikeana. Se mikä häntä jurppii on Ruotsin porvarihallitusten kaudella käyttöön otettu ”raha seuraa potilasta” -malli, jota myös Suomen kokoomus ajaa.

Lahden mukaan raha seuraa potilasta -mallilla tavoiteltiin tietoisesti terveydenhoidon laajamittaista yksityistämistä. Siinä porvarihallitukset myös onnistuivat.

– Ylikansalliset terveysalan yhtiöt ovat napanneet itselleen rutkasti uusia asiakkaita, mutta voittonsa ne piilottavat ulkomaille. Terveysfirmat tekevät isoja voittoja valtion ja maakuntien rahoilla maksamatta veroa valtiolle ja maakunnille, Lahti manailee.

Jo muutamassa vuodessa malli on johtanut myös terveyserojen kasvuun.

– Ruotsin valtion tarkastusviraston tutkimuksen mukaan suhteellisen hyväkuntoisten varakkaiden lääkärikäynnit ovat lisääntyneet kun taas sairaiden pienituloisten vähentyneet, Birger Lahti toteaa.

Pajalassa kuntavero on nyt 19,5 prosenttia ja maakuntavero 11 prosenttia.

– Valtionvero on Ruotsissa pienempi kuin Suomessa, Birger arvioi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään