– Irtisanomisista on tullut liukuhihnarutiinia, kommentoi Akavan johtaja Maria Löfgren järjestönsä luottamusmieskyselyn tuloksia Helsingissä maanantaina.
Kyselyn mukaan yksityisen sektorin luottamusmiesten työpaikoista yli 70 prosentilla ja julkisen sektorin työpaikoista yli 60 prosentilla on vähennetty työntekijöitä kahden viime vuoden aikana.
Tutkija Päivi Soikkelin mukaan henkilöstövähennysten pääasiallinen syy yksityisellä sektorilla ovat olleet tuotannollistaloudelliset irtisanomiset. Tällä perusteella potkut on annettu useammalle kuin neljälle viidestä erotetusta.
Julkisella sektorilla käytetään luonnollista poistumaa eli eläkkeelle lähteneiden tilalle ei palkata uusia työntekijöitä eikä määräaikaisuuksia uusita.
Irtisanominen on liian helppoa
Yritysten irtisanomiset ja lomautukset vievät Löfgrenin mukaan suurimman osan akavalaisten luottamusmiesten ajasta.
– Vaikka irtisanomisuutisia tulee viikoittain, olimme yllättyneitä näin hurjista luvuista. Tuotannollistaloudellisista irtisanomisista on tullut todella helppoja. Käytäntö on, että muita keinoja ei edes yritetä hakea, Löfgren tietää.
Kyselyn mukaan voimassa oleva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on vain noin joka toisessa työpaikassa. Luottamusmiehet ovat päässeet osallistumaan suunnitelmien laadintaan liian vähän tai eivät lainkaan vajaalla puolella työpaikoista, joissa on luottamusmies.
Löfgren esittää, että varsinaisten yt-neuvottelujen määräaikoja pidennettäisiin niillä työpaikoilla, jotka ovat laiminlyöneet henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatimisen.
Puheenjohtaja Sture Fjäderin mielestä tuotannollisia irtisanomisperusteita on syytä rajoittaa ja siirtää painotusta taloudellisiin perusteisiin.
– Työnantajan vastuuta muutosturvan rahoituksesta on lisättävä tilanteissa, joissa irtisanominen tapahtuu liiketoiminnan voitollisuudesta huolimatta.
Luottamusmiehet kaipaavat tietoa
Kyselyn mukaan Akavan luottamusmiehet eivät ole riittävästi selvillä työnantajan taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Yksityisellä sektorilla tiedonsaanti on säännöllistä noin 60:llä ja julkisella 70:llä prosentilla luottamusmiehistä.
Laki velvoittaa työnantajaa antamaan nämä tiedot vähintään kaksi kertaa vuodessa.
– Mitään tietoa ei saa, ellei osaa pyytää. Kaikki porsaanreiät, jotka mahdollistavat tiedon pimittämisen, käytetään, Löfgren kertoo.
Sture Fjäder muistuttaa, että tieto kehitysnäkymistä helpottaisi muutosten ennakointia ja varautumista erilaisiin henkilöstöjärjestelyihin. Tämä olisi myös työnantajan etu.
– Suomeen haikaillaan lisää paikallista sopimista, luottamusta ja joustoa. Yksinkertaisimmillaan nämä toteutuvat luottamusmiesten asemaa ja tiedonsaantioikeutta sekä henkilöstön osallistumisoikeuksia parantamalla, Fjäder sanoo.
lehti 