Karheita tarinoita osa 17
Kreikkalaisilta ja roomalaisilta puuttui kokopäivätoiminen kansantaloustieteen jumala, mikäli tällaiseksi ei kelpuuteta jumalten siivekästä sanansaattajaa ja kauppiaiden ja varkaiden jumalaa Hermestä tai manalan hallitsijaa ja rikkauden jumalaa Hadesta.
Millaisilla ominaisuuksilla varustettujen jumalesikuvien mukaan rikkautta ja köyhyyttä tuotetaan ja jaetaan tänä päivänä? Olisiko vanhoista jumalista sen tarkastelemisessa mitään hyötyä? Sodanjumala Mars on voimissaan. Runouden, musiikin, lääkintätaidon ja ennustamisen jumalalla Apollolla on edelleen kysyntää.
Kännykkä olisi liian kallis jokamiehen hankittavaksi, ellei sitä valmistettaisi orjien käsityönä.
Maksamattomien laskujen markkinatalous toteuttaa omassa suppeassa piirissään karnevalistista maailmankatsomusta käänteisesti.
Karnevalismiin kuuluu yltäkylläisyys, mutta markkinataloudessa ihmisten tuottamista herkuista ja nautinnoista saavat iloita vain harvat ja valitut. Enemmistö joutuu katselemaan pitoja loitompana arvaillen rikkauden salaperäisten lähteiden alkuperää, joita yritetään tarkasti suojella köyhien katseilta pitämällä hyvällä tuulella niitä, joita eniten petetään.
Rikas tarvitsee palvelijan, koska pelkää arkielämää. Arkielämä on hänelle olemassaolon alhaisin alue, josta hän haluaa pysytellä erossa ja johon hän ei halua henkisesti sitoutua. Hän ostaa itsensä ulos arjesta palkkaamalla palvelijan. Toisaalta palvelija on rikkaan(kin) yksityiselämän pääasiallinen todistaja, ”kolmas” silmäpari herrojen yksityiselämässä.
Palvelijalla on ainainen näköalapaikka herrasväen elämään. Marcel Proustin mukaan hienosto sulkee pois maailmastaan kaiken, millä on osuutta tuotantoon, tai ainakin vaatii, että tämä kansanosa piiloutuu sievästi ja kainosti niiden eleiden taakse, joilla kulutuksen täydelliset ammattilaiset tuovat itsensä esiin. Orjien odotetaan sekä tekevän työtä että laulavan.
Proustin mielestä näkemisen ja kokemuksen yhdistäminen on äärimmäisen vaikeaa. Niiden pukeminen sanoiksi on vielä vaikeampaa. Siksi jumalien olemukset ihmisen arjen käyttäytymistapojen kuvastajina ja kaavoina helpottavat suuntautumista arkielämän, kohtalon ja sattuman salaisissa sokkeloissa.
Kreikkalaisten arjen käytännön jumalia olivat Dionysos, Amor ja Fortuna. Insinöörijumalia edustivat Prometheus, Faustus ja Sisyfos.
Ylijumala Zeun virallinen puoliso Hera vainosi säälimättömästi kaikkia kilpailijoitaan. Häntä palvottiin avioliiton suojelijana. Hera oli viinin, maanviljelyn ja hedelmällisyyden jumalan Dionysoksen äitipuoli. Heran kerrotaan riistäneen Dionysokselta arvostelukyvyn. Kostoksi Dionysos otti käytäntöön bakkanaaliset menot hurjine tansseineen ja viinin juonteineen.
Atlaksen veli Prometheus varasti tulen Zeukselta ja vei sen maan päälle helpottamaan ihmisten elämää. Tästä Zeus raivostui ja päätti tuhota Prometheuksen ja koko tämän suvun. Hän valmisti savesta työtön, puhalsi tähän hengen, nimitti hänet Pandoraksi, antoi tälle kauniin rasian ja lähetti hänet maanpäälle evästyksenään, että hänen oli annettava rasia häälahjaksi tulevalle miehelleen Prometheukselle.
Prometheus aavisti juonen, mutta hänen nuorempi veljensä Epimetheus oli hyväuskoisempi, meni naimisiin Pandoran kanssa ja avasi rasian, josta lennähtivät ulos kaikki kulkutaudit, vaivat ja koettelemukset. Epimetheus sulki kiireesti kannen, mutta ainoa henki, jonka hän ennätti estää lentämästä ulos, oli Elpis, toivo.
Tässä 25-osaisessa juttusarjassa todellisuutta tarkastellaan absurdilla ohipuhumisella höystettynä.
uutiskirje 
