Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen mukaan paikallinen sopiminen on tullut yhä vahvemmin osaksi kolmiportaista sopimusjärjestelmää, jo 1990-luvulta lähtien.
Ilmakunnas selvitti paikallisen sopimisen tilannetta Palvelualojen ammattiliiton liittokokouksen yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa ”Suomi nousuun paikallisella sopimisella?”.
Vuosikymmen alun laman yhteydessä paikallisilla säästösopimuksilla pelastettiin työpaikkoja, ja sen jälkeen paikallinen sopiminen on yleistynyt työaikajärjestelyissä. 2000-luvun mittaan paikallisen sopimisen alue on laajentunut vähitellen.
– Keskinäinen luottamus on paikallisen sopimisen keskeinen edellytys, Ilmakunnas totesi.
Paikallisen sopimisen hyviksi puoliksi on tutkitusti todettu paikallisten erityistekijöiden huomioiminen ja joustavuus.
Ilmakunnaksen mukaan paikallinen sopiminen voi myös aktivoida työntekijöitä kehittämään yritystä.
Paikallisen sopimisen huonoihin puoliin kuuluu tutkimusten mukaan hallinnollisten tehtävien lisääntyminen. Haittatekijäksi todetaan myös epätasavertainen neuvottelutilanne.
uutiskirje 
