Akavan Erityisalojen Luomanmäki ihmettelee kelpoisuusvaatimusten karsimista
Yli 80 prosenttia suomalaisesta ajattelee, että Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa. Yhtä moni katsoo, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys.
Akavan Erityisalojen TNS Gallupilta tilaama, tiistaina Helsingissä julkistettu tutkimus selvitti myös, mitä hyvällä julkisella hallinnolla tarkoitetaan. Suomalaisten mielestä siinä on asiantuntemusta ja osaamista. Hyvän hallinnon pitää olla avointa ja kansalaisia kuunteleva.
Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki näyttää järjestönsä tiedotustilaisuudessa Juha Sipilän hallitusohjelmasta kohtaa, jossa esitetään kelpoisuusehtojen vähentämistä ja kuntaharkinnan lisäämistä kulttuuri-, kirjasto-, museo-, nuoriso- ja liikuntapalveluissa.
– Näistäkö se kunnille luvattu miljardin säästö aiotaan repiä, tuohtunut Luomanmäki ihmettelee.
Kritiikki ahdistaa
Akavan Erityisalojen jäsenistä joka kolmas arvioi tutkimuksessa kriittisesti hallinnon valmistelun nopeutta, laaja-alaisuutta ja avoimuutta.
Vaikutusten arviointi toteutuu heikosti tai jää kokonaan toteutumatta 24 prosentin mielestä. Joka toinen jäsenistä on sitä mieltä, että riittävä resurssointi jää toteutumatta tai toteutuu heikosti.
– Viime aikoina julkista hallintoa ja julkisia palveluta on arvosteltu aika rankasti, tutkimuksen tehnyt TNS Gallupin yksikönjohtaja Sakari Nurmela muistuttaa.
Hänen mukaansa suhtautuminen kritiikkiin on kahtalaista.
– Ahdistavana kritiikin kokee kaksi viidestä ja joka kolmas kokee työilmapiirin heikentyneen arvostelun vuoksi.
Kunnissa ja valtiolla joka neljäs katsoo, ettei arvostelu vaikuta omaan työhön. Korkeakouluissa tätä mieltä on lähes kaksi viidestä.
Henkilöstökin haluaa suunnitella uudistuksia
Luomanmäen mukaan jäsenistö korostaa kritiikistä huolimatta ”tekemisen meininkiä”. Hän pelkää kuitenkin hallituksen toimia.
– Palveluiden tarve ja laatuvaatimuksen kasvavat samaan aikaan, kun säästöpaineet lisääntyvät. Hallitusohjelma ei huomioi henkilöstön panosta muutostyössä, Luomanmäki kritisoi.
– Meillä on halua ja osaamista. Siksi henkilöstö pitää saada alusta asti mukaan suunnittelemaan hallinnon uudistuksia.