Suomen Pakolaisapu pitää ulkoministeri Timo Soinin puheita ristiriitaisina. Keskiviikkona hän sanoi HS:lle, että ”pakolaiskysymys on ratkaistava ongelman syntyjuurilla, ei siirtämällä ihmisiä Suomen rajojen sisäpuolelle”. Samaan aikaan Suomi leikkaa juuri pakolaisuuden syntyjuurilta kaikkien kovimmin.
– Kommentillaan Soini ulkoistaa pakolaiskysymyksen kokonaan muiden ratkaistavaksi, kun samaan aikaan kehitysyhteistyöhön ollaan tekemässä valtavia leikkauksia, sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.
Suomen Pakolaisapu kertoo tekevänsä juuri Soinin peräänkuuluttamaa lähtösyihin vaikuttamista. Kehitysyhteistyön avulla parannetaan elinmahdollisuuksia pakolaisten lähtöalueilla, jotta toimettomuus ei pakottaisi ihmisiä liikkeelle. Pakolaisista 86 prosenttia elää kehitysmaissa. Suomen rajojen sisäpuolella on 0,03 prosenttia maailman pakolaisista.
43 prosentin leikkaukset
Hallitus aikoo leikata kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa ja ohjata päästökauppatulot toisaalle. Pakolaisavun mukaan tämä tarkoittaa yhteensä 43 prosentin leikkauksia. Saman suuruusluokan leikkauksia kaavaillaan kansalaisjärjestöille, joiden osuus valtion varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on 114 miljoonaa euroa. Tämän kokoluokan suhteellisia leikkauksia ei tehdä millään muulla hallinnonalalla.
– Järjestöille myönnettävän määrärahan pienentämisellä on kansantaloudellisesti pienet, mutta miljoonien ihmisten elämään valtavat vaikutukset. Järjestöt tekevät pienillä avustuksilla erittäin tuloksellista työtä, Annu Lehtinen sanoo.
Ebola kuriin ja koulutusta
Pakolaisapu käytti valtionapua kehitysyhteistyöhönsä viime vuonna 1,48 miljoonaa euroa, minkä lisäksi suomalaiset lahjoittivat järjestölle lähes puoli miljoonaa euroa. Tällä rahalla muun muassa 15 560 ihmistä sai koulutuksen ja välillisesti koulutuksista hyötyi yli 60 000 ihmistä.
Viime vuonna Länsi-Afrikan ebolaepidemia saatiin haltuun pitkälti järjestöjen yhteisillä ponnistuksilla. Pakolaisavun kautta tiedon tartunnan vaaroista sai yli 300 000 ihmistä hankalasti tavoitettavissa kylissä.
– Järjestön pitkä läsnäolo ja vaikuttava aikuiskoulutustyö oli keskiössä siinä, että ihmiset ottivat meidän viestimme vastaan. Pitkä kokemus auttoi meitä myös reagoimaan nopeasti puhjenneeseen tautiin. Säästyimme varmasti monelta lisäuhrilta tämän ansiosta, Lehtinen toteaa.
– Leikkaukset romahduttavat kansalaisjärjestöjen vaikuttavan, tuloksellisen ja ketterän työn pohjan.