Suomi villiintyi talkoohengestä. Toiset haluavat maksaa lisää veroja, toiset ovat mukana ”talkoissa” lahjoittamalla rahaa hyvinä pitämiinsä kohteisiin, esimerkiksi koulutukseen. Vain jälkimmäisistä talkoista saa verovähennyksen, sillä Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan “otetaan käyttöön yksityishenkilöiden verovähennysoikeus korkeakouluille annettavista lahjoituksista”.
Elinkeinoelämän isokenkäiset yrittävät vauhdittaa Sipilän yhteiskuntasopimusta näyttämällä esimerkkiä. Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Matti Alahuhta vetosi maanantaina yritysjohtajiin, jotta he alentaisivat palkkojaan tai tekisivät tuntuvia lahjoituksia tärkeänä pitämilleen yhteiskunnan alueille. Vetoomuksesta kertoi Suomenmaa .
”Toivon, että harkitset nyt kesän aikana, mitä voisit osaltasi, mahdollisuuksiesi mukaan tehdä yhteiskuntasopimuksen toteutuessa. Näin tuemme pääministerimme tavoin tämän tärkeän sopimuksen syntymistä. Sen toteutuminen on ratkaisevan tärkeää maamme saamiseksi nousuun”, EK:n puheenjohtaja kirjoittaa jäsenyritysten johtajille.
Palkanalennuksia ja lahjoituksia
Alahuhta jatkaa, että ”me yritysjohtajat maksamme paljon veroja, mukaan lukien nyt kaudeltaan pidentyvää solidaarisuusveroa. Silti monilla meistä on mahdollisuus antaa tässä tilanteessa vielä enemmänkin, jotta saisimme maamme kriisistä nousuun”.
Tiistain Helsingin Sanomissa Alahuhdan lisäksi kohtuullisuustalkoisiin ilmoittautuivat Finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin. Karhinen sitoutuu alentamaan palkkaansa viidellä prosentilla ja lupaa tehdä merkittäviä lahjoituksia kolmannelle sektorille. Herlin lupaa lahjoittaa viisi prosenttia kaikista tuloistaan lähinnä koulutukseen.
Isokenkäisten talkoohenki on jo herättänyt kritiikkiä, sillä oman palkan alentaminen alentaa myös valtion verotuloja. Koko kolmikko ansaitsee yli miljoona euroa vuodessa. Kunkin palkanalennus viidellä prosentilla vähentäisi verotuloja kymmenillä tuhansilla euroilla vuodessa.
Vaihtoehto hyvinvointivaltiolle
Asialla on lisäksi periaatteellinen puolensa. Moraalifilosofiasta väitellyt valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila sanoo Kauppalehdessä , että EK:n johdon vetoomus liikkeenjohtajille tunnetaan kansainvälisesti hyväntekeväisyyskonservatismina.
– Se on ikään kuin vaihtoehto pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle, jossa verotus koskee kaikkia ja tehdään yhteisiä päätöksiä mihin varallisuutta käytetään, Ollila selventää.
– Ei tunnu hyvältä, että syntyy yksi jakolinja lisää. Meillä on valtavan paljon esteitä sille, että ihmiset olisi pidettävissä saman kokonaisuuden osina. Tässä on käymässä niin, että elinkeinoelämän johdon kädenojennuspyrkimys on luomassa yhden kuilun lisää. jatkaa Ollila.
”Maksan mielelläni veroja”
Elinkeinoelämän johtajat panostavat hyväntekeväisyyteen, koska hallitus ei halua korottaa veroja, koska EK vastustaa veronkorotuksia. Samaan aikaan Facebookissa leviää kahden yksityishenkilön alulle laittama Verotalkoot jossa nimenomaan halutaan maksaa lisää veroja:
”Maksan mielelläni veroja, joilla katetaan hyvä koulutus lähtien varhaiskasvatuksesta aina maksuttomaan korkeakoulutukseen. Haluan, että kirjastot ja kulttuuri ovat kaikkien saatavilla. Näistä löytyvät maan aarteet ja tulevaisuus, näistä löytyvät avaimet Suomen lukuinnolle, mielikuvitukselle ja PISA-menestykselle.”
”Maksan mielelläni veroja, sillä monilla lapsiperheillä, työttömillä, sairailla ja pakolaisilla on huomattavasti huonommat oltavat kuin minulla. Heidän ei pidä vastata budjettialijäämästä, joka johtuu esimerkiksi siitä, että Suomi (ja Eurooppa) ei uskalla tarttua veropakolaisuuteen ja harmaaseen talouteen, mikä johtaa siihen, että voitot valuvat jo valmiiksi täynnä oleviin taskuihin.”
”Haluan maksaa veroja, sillä en halua elää yhteiskunnassa, joka katsoo vierestä, kun pakolaisten annetaan hukkua välimereen.”
”Eniten apua kaipaavilla ei voimia huutaa”
Hyväntekeväisyyslahjoituksiin Verotalkoot suhtautuu kielteisesti:
”Tietenkin voin lisätä yksityisiä hyväntekeväisyyslahjoituksiani yhteiskunnan eriarvoisuuden tasaamiseksi, niin kuin ehdotatte. Mutta totta puhuen, luotan enemmän kunnan ja valtion työntekijöihin kuin itseeni. He tietävät, miten julkisen talouden turvin autetaan niitä, jotka tarvitsevat apua kaikkein kipeimmin. En halua riskeerata ja antaa rahojani niille, jotka ovat hyviä mainostamaan itseään. Tiedän, että yleensä niillä, jotka kaipaavat eniten apua, ei ole voimia huutaa.”
Verotalkoisiin osallistuvat ehdottavat yksinkertaisesti veroprosentin korottamista, mitään uutta ei tarvitse keksiä.
uutiskirje 
