Greenpeacen julkaisemien laskelmien mukaan kunnat ottavat erittäin suuren riskin sitoutuessaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Pyhäjoella. Osakaskuntien kumulatiivinen kassavirta kääntyy voitolliseksi vasta vuosikymmeniä ydinvoimalan käynnistämisen jälkeen – jos silloinkaan. Tätä ennen kassavirta sukeltaa miljoonia euroja tappiolliseksi, todetaan taloustieteilijä Hannu Savolaisen tuottamissa laskelmissa.
Suuri osa kunnista onkin jo jättänyt hankkeen kannattamattomana.
Savolaisen laskelman mukaan Fennovoima painaa kunnallisen sähköyhtiön kassavirran tappiolle 20 vuoden ajaksi sen jälkeen, kun ydinvoimala on käynnistetty. Tappio vaihtelee 12 ja 65 miljoonan euron välillä omistusosuudesta ja rakentamiskustannuksista riippuen. Sen jälkeen kestää vielä 16–29 vuotta ennen kuin ydinsähkön myynnistä saadut voitot ovat kattaneet aiemmat tappiot.
Muutaman miljoonan voitto 2083
Hanhikiven ydinvoimalatyypin toiminta-aika on 60 vuotta. Mikäli laitos toimii elinkaarensa loppuun asti, on investointi on tuottanut kunnalle nykyarvossa voittoa 1,5–13 miljoonaa euroa riippuen omistusosuuden suuruudesta. Näihin lukuihin päästään vasta vuosina 2083–2087 ja silloinkin vain jos rakentaminen on sujunut nopeasti, eikä energiamarkkinoilla ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, Savolainen toteaa.
Laskelmissa on analysoitu Fennovoiman kannattavuutta sen mukaan, missä ajassa ydinvoimala valmistuisi ja paljonko sen rakentaminen maksaisi. Lisäksi laskelmat perustuvat sähkön osakashinnan ja arvioidun markkinahinnan väliselle erolle. Hintaero näiden välillä aiheuttaa joko tappiota tai voittoa, kun kunnallinen sähköyhtiö ostaa sähköä osakashintaan ja myy sitä markkinahintaan.
Greenpeacen mukaan monissa kunnissa valtuutetut eivät ole saaneet pyytämiään riskilaskelmia siitä, mitä osakkuus Fennovoimassa voi merkitä heidän kuntansa taloudelle.