Mikä Pisara?
Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien 8 kilometrin mittainen kaupunkiratalenkki.
Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.
Rata kulkee 6 kilometriä maan alla.
Helsingin kaupunki on jatkanut Pisararadan suunnittelua. Kaupunginvaltuusto päättää asemakaavasta keskiviikkona.
Pisararadan valmistuttua osa Helsingin seudun lähijunista siirtyy omalle raideosuudelle Pasilan eteläpuolella.
Pääkaupunkiseudun suurhankkeen rahoitus on vastatuulessa. Liikennevirasto on asiantuntijavirastona suositellut hankkeen lykkäämistä, koska viraston arvion mukaan hankkeesta on enemmän hyötyä, jos se aloitetaan myöhemmin. Pisararadan hyödystä on ollut erilaisia näkemyksiä.
Edellinen eduskunta ja hallitus edistivät Pisararataa. Sen suunnittelua vauhditti, että se oli vuoden 2012 Liikennepoliittisessa selonteossa ns. kakkoskorissa kärkihankkeena.
Pisara oli myös valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien sopimuksessa, jossa kaupungit sitoutuivat kaavoittamaan asuntoja. Valtio vauhditti asuntotuotantoa, mutta viime metreillä Aleksander Stubbin (kok.) johdolla lyötiin jarrut päälle. Nyt hankkeen osarahoitus on Sipilän hallituksen peukalon alla.
Helsingin kaupunki on jatkanut Pisararadan suunnittelua. Kaupunginvaltuusto päättää asemakaavasta keskiviikkona. Asemakaavan muutos mahdollistaa kahdeksan kilometrin Pisararadan, maanalaisten rautatieasemien ja nykyiseen rautatiehen tarvittavien osien rakentamisen. Hanke on ajoitettu vuosille 2016 – 2025 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
”En laittaisi paukkuja yhteen hankkeeseen”
Hanke on virittänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Vastakkain ovat asettuneet maakunnalliset ja pääkaupunkiseudun hankkeet niukkuutta jaettaessa.
Myöskään entinen liikenneministeri, nykyinen europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) ei laittaisi paukkuja yhteen miljardihankkeeseen.
– Pääkaupunkiseudun kapasiteettiongelmia voidaan helpottaa myös Helsingin ratapihaa ja vaihdejärjestelmiä kehittämällä ja Pasilan lisälaiturijärjestelmillä, Kyllönen sanoo.
Hän arvioi, että Pisararata ei yksin ratkaise pääradan kapasiteettiongelmia.
– Kiireellisintä olisi pienentää teiden ja ratojen korjausvelkaa. Tähän olisin valmis ottamaan myös velkaa, Kyllönen sanoo.
Hän painottaa kommentoidessaan Pisararataa, että kyse on enemmän hankkeiden ajoituksesta kuin yksinkertaisesta vastakkainasettelusta hankkeen toteuttamisesta.
Hinta nousee – EU-raha kiven alla
Pisarahankkeen kustannukset on arvioitu vuoden 2020 tasossa noin 956 miljoonaksi. Vuonna 2013 viranomaispalaverissa arvio oli 750 miljoonaa. Hinta on noussut parissa vuodessa 200 miljoonalla.
Osa rahoituksesta on tarkoitus saada EU:n kautta. Pisararadan suunnitteluun haetaan TEN-T -tukea 12,6 miljoonaa euroa suunnitteluun ja 66,8 miljoonaa rakentamiseen. Samasta lähteestä on haettu myös muille hankkeille. Myös muut toimijat ovat liikkeellä.
Suomi on saanut EU-jäsenyysaikanaan vuosina 1995 – 2014 TEN-T -tukea yhteensä noin 317 miljoonaa. Tämä on keskimäärin 16 miljoonaa vuodessa.
Kova kilpailu liikennemäärärahoista
Kyllösen mukaan edellisellä hallituskaudella paljastui ratojen ja teiden korjausvelan suuruudeksi yli kaksi miljardia.
Myös liikennepoliittisen selonteon hankelista oli ylimitoitettu määrärahoihin verrattuna. Tällä samalla listalla on myös Pisararata.
– Investointirahat eivät riitä kaikkiin suunniteltuihin hankkeisiin lähivuosina, Kyllönen toteaa.
Mikä Pisara?
Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien 8 kilometrin mittainen kaupunkiratalenkki.
Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.
Rata kulkee 6 kilometriä maan alla.
Helsingin kaupunki on jatkanut Pisararadan suunnittelua. Kaupunginvaltuusto päättää asemakaavasta keskiviikkona.
Pisararadan valmistuttua osa Helsingin seudun lähijunista siirtyy omalle raideosuudelle Pasilan eteläpuolella.