Hallituksen ensisijainen tavoite uusien väyläinvestointien sijaan on teiden ja rautateiden korjausvelan kurominen kiinni.
– Jos Suomen liikenneverkostoa ajatellaan taseena, niin sen on annettu rapistua. Hallituksen valinta on, että ensin laitetaan tase kuntoon ja vasta sen jälkeen rakennetaan uutta, Berner järkeili.
Korjausvelalla tarkoitetaan summaa, joka väyliin pitäisi investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa.
Väylien kunnostushankkeissa ensi sijalle asetetaan Bernerin mukaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeät kohteet.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan korjausvelka on tällä hetkellä 2,4 miljardia euroa. Siitä 52 prosenttia on ratojen korjausvelkaa ja 47 prosenttia tiestön. Viimeinen prosentti koostuu vesiväylien kunnostustarpeesta.
Hallitus on ohjelmassaan varannut 600 miljoonan euron kertaluontoisen satsauksen korjausvelan vähentämiseksi seuraavalle kolmelle vuodelle. Bernerin mukaan summa ei riitä korjausvelan kuromiseksi kokonaan umpeen, mutta on hyvä alku.
Väylien kunnostushankkeissa ensi sijalle asetetaan Bernerin mukaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeät kohteet.
Väylien kunnostuksen priorisointi ei ministerin mukaan täysin sulje pois uusien väylähankkeiden käynnistämistä ennen vuotta 2018. Niillä tulee kuitenkin olla uusia ja selkeitä rahoitusmalleja budjettirahoituksen sijasta.
Bernerin mukaan yksityisen rahan saaminen väylähankkeisiin edellyttää, että väylistä täytyy voida saada myös tuottoja.
lehti 