KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Eilina Gusatinsky: Aika kerätä voimia

Eilina Gusatinsky
19.6.2015 10.03
Fediverse-instanssi:

On kai pyydettävä anteeksi sitä, että taas pohdin minulle läheistä asiaa. Venäjällä sanotaan, kuka mistäkin puhuu, nälkäinen aina ruuasta (oikeastaan venäjäksi puhutaan täistä ja saunasta).

Pari vuotta sitten tutustuin tutkimukseen, joka käsitteli mielialoja Viron venäjänkielisten nuorten keskuudessa. Sen mukaan koulutusjärjestelmä ei avaa nuorille käsitettä mitä Virossa tarkoittaa olla ”me”, vaikka he pitävätkin Viroa kotimaanaan. Heidän on vain vaikea tuntea itsensä hyväksytyksi kansalaiseksi.

Haastatteluissa nuoret selittivät, että toisaalta valtio hyväksyy heidät osana Viroa, mutta oikeasti pitää heitä toisen luokan kansalaisina, koska heillä on väärät juuret (vanhemmat, nimet, koulut). Eikä siihen vaikuta täydellinen viron kielen osaaminen – ennakkoluulot ja rakenteet eivät anna mahdollisuutta tasa-arvoiseen kohteluun Viron virolaisiin nähden.

Suomen venäjänkielistä väestöä pidetään tietynlaisena uhkana – näin on julkisesti puhuttu kysymättä ryhmään kuuluvilta, miltä se tuntuu

Samassa tutkimuksessa korostettiin, että venäjänkielinen nuoriso ei oikein usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa tilanteeseen ja omaan asemaansa, että he saisivat äänensä kuuluviin. Joidenkin ratkaisuna ongelmiin on poismuutto maasta. ”On helpompi olla muukalainen jossain korkeakoulussa Euroopassa muiden ulkomaalaisten tavoin kun Viron venäläinen virolaisessa yliopistossa”, totesi yksi tutkimuksessa haastatelluista lukiolaisista.

Osa haastatelluista valitsi sisäisen maahanmuuton: luopumisen kansalaistoiminnasta protestina epädemokraattiselle kehitykselle. Yksi tapa on keskittyä omaan elämään ja rajoittaa kanssakäyminen vain ”omiin”, siis samankaltaisiin. Tavallaan kyseessä on etnokeskeisyys, toteaa tutkija ja pitää tätä kehitystä huolestuttavana.

n

Pelkään pahoin, että nyt, kahden vuoden kuluttua, tilanne on vielä pahempi. Puhuinkin taannoin toisen virolaisen tutkijan kanssa. Hän ihmetteli, kuinka Viron venäjänkielisten maailmankuva pohjautuu Venäjän televisioon. Oudointa hänestä oli se, että nuoret, jotka muutama vuosi sitten pitivät Eestiä kotimaana, tänään ovat huolissaan Venäjästä ja sen vastakkainasettelusta Lännen kanssa, eivätkä ymmärrä, että Viro on osa sitä ”pahaa Länttä”.

Kysyin tutkijalta, ovatko venäjänkieliset itse edustettuna niissä ryhmissä, jotka pohtivat virolaisen yhteiskunnan tulevaisuutta. Kuulemma kyllä, mutta yleensä itse ryhmä ei tue niitä, jotka puhuvat venäjänkielisten nimissä. Voi olla, että valinta tehdään kantaväestön ehdoilla – siis mukaan hyväksytään vain ne, jotka koetaan sopiviksi? Tiedä häntä. Näyttää siltä, että kaikkialla on sama ongelma – luottamuksen (ja uskalluksen) puute.

Tietysti Viron venäjänkielisiä ei voi verrata Suomen venäjänkielisiin, koska valtava osa täällä asuvista on vapaaehtoisesti muuttanut Suomeen. Mutta täälläkin on kasvamassa venäjänkielisiä nuoria, joiden siteet Venäjään rakentuvat ainoastaan vanhempiensa kautta. Ja mahdollisesti Venäjän television välityksellä.

Olen ennenkin kiinnittänyt huomiota (anteeksi nyt vaan), miten vähän näkee kotoutuneita maahanmuuttajia maahanmuuttajien kotouttamistyössä. Toisaalta melkein kahdenkymmenen vuoden aikana olen tottunut siihen. Opin jopa ymmärtämään sitä lähestymistapaa – ne kotoutuneet osaavat nähdä järjestelmän epäkohdat liian selvästi, mikä voi johtaa muutoksiin. Ne taas ovat vaarallisia, paljon turvallisempi on jatkaa samaa mallia – kyllä se jotenkuten toimii. Miksi pitäisi muuttaa jotain?

Ymmärrykseni on koetuksella, kun kuulen erilaisista Venäjä-työryhmistä, jotka puivat Suomen sisäisiä turvallisuusasioita ottamatta huomioon maan venäjänkielistä väestöä osana suomalaista yhteiskuntaa. Tarkoitan lähinnä sitä, että Suomen venäjänkielistä väestöä pidetään tietynlaisena uhkana – näin on julkisesti puhuttu kysymättä ryhmään kuuluvilta, miltä se tuntuu. Ei ole ketään, joka puhuisi venäjänkielisten kanssa siitä, mitä pitäisi tehdä jotta kaikilla olisi suhteellisen turvallinen olo – sekä kantaväestöön kuuluvilla että Suomen venäjänkielisillä. Sekään ei helpota jännitystäni, että näissä ryhmissä ei ole ihmisiä, jotka tunnettaisiin venäjänkielisten kysymysten asiantuntijoina.

n

Toinen pelkoni lähde on arvailu, ketkä voisivat olla ne venäjänkielisen väestöosan kysymysten asiantuntijat. Suomessa on kaksi näihin kysymyksiin perehtynyttä tutkijaa, Inga Jasinskaja-Lahti Helsingistä ja Olga Davydova-Minguet Joensuusta. Olen huomannut, että heidän tietotaitojaan arvostavat kuitenkin lähinnä kollegat – harvemmin päättäjät tai päätöksiä valmistelevat viranomaiset. Toisaalta tutkijoiden ääni kuuluu paremmin silloin, kun tutkijat lähtevät politiikkaan mukaan. Valitettavasti se vaihtoehto ei sovi kaikille.

Taas kerran on muistettava, että tietyn ryhmän asioista puhuminen ilman ryhmän edustajaa ei ole paikallinen ongelma. Näin on ollut ja valitettavasti, oletan, tulee olemaan jatkossakin melkein kaikkialla. Eikö EU:ssa ole perustettu asiantuntijoiden ryhmää pohtimaan, miten venäjänkielisiä Euroopassa voidaan suojella Venäjän propagandalta? Samalla ryhmän tehtävänä on seurata venäjänkielisiä tiedotusvälineitä. Viidestä jäsenestä yksi on peräti venäjänkielen opettaja Tšekistä.

Se siitä murjotuksestani. Edessä on juhannus, yöttömän yön juhla. Vaikka sää ei lupaa hellettä, on mahdollisuus rentoutua ja kerätä voimia tulevaisuutta varten. Tiedän, että voimia tulen tarvitsemaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset