Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimus tunnistaa kuusi pienenevää ammattiryhmää: toimistotyöntekijät, konepaja- ja valimotyöntekijät, muut valmistustyöntekijät, puun- ja paperinjalostuksen prosessityöntekijät, kumi-, paperi- ja tekstiilityöntekijät sekä teollisuustuotteiden kokoonpanijat.
– Tulokset ovat hälyttäviä, eikä tutkimuksen antama yleiskuva ole rohkaiseva. Supistuvista ammateista liian iso joukko työntekijöitä siirtyy työllisten ulkopuolelle eikä uuteen ammattiin, STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio sanoo.
Etlan maanantaina julkaisemassa tutkimuksessa”Ammattirakenteet murtuvat – mihin työntekijät päätyvät ja miksi?” seurattiin vuonna 1995 kuudessa supistuvassa ammattiryhmässä toimivien työuria vuoteen 2009 saakka.
– Julkisessa keskustelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomioita ammatti- ja tehtävärakenteissa tapahtuviin muutoksiin. Ammatteja häviää ja syntyy uusia, mutta ihmisten siirtyminen ammatista toiseen ei onnistu sormia napsauttamalla. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa koulutuksen merkitys korostuu, STTK:n Aarnio sanoo.
Etlan tutkimuksen mukaan parhaiten ammattirakenteiden muutoksiin ovat sopeutuneet nuoret, keski- tai korkea-asteen koulutuksen suorittaneet, useimmiten toimistotyöntekijöinä toimineet ja Etelä-Suomessa asuneet.
STTK nostaa esiin sen, että rakennemuutoksesta johtuvat ammattirakenteen muutokset näyttävät kohtelevan kaikkein rajuimmin iäkkäitä työntekijöitä. Toimihenkilökeskusjärjestö esittääkin hallitukselle aikuiskoulutuksen remonttia.
Koulutuksen tulisi STTK:n mukaan olla jatkuvaa ja joustaa työelämän eri tilanteiden mukaan. Koulutukseen mahdollistamiseen tulisi myös kannustaa työnantajia esimerkiksi verotuin.
– Aikuiskoulutuksen remontilla tukisimme palkansaajia muutoksissa ja edesauttaisimme Suomea rakennemuutokseen sopeutumisessa, Aarnio sanoo.