Edesmennyt Carola Standertskjöld (1941–1997) oli uransa huippuvuosina 1960-luvulla ja 70-luvun alussa tähtiluokan artisti, joka esiintyi myös kansainvälisillä areenoilla.
Tuttavallisesti muusikoille ”Calle” oli erityisesti blues- ja jazztulkinnoissaan vertaansa vailla. Näitä tyylilajeja hän erityisesti rakasti ja lauloi jopa viidellä kielellä. Tummanpuhuva, svengaava lauluääni piti sisällään myös aavistuksen eroottista ja mystistäkin latausta.
Carola ennätti levyttää virallisesti 184 levypuolta, josta postuumisti on julkaistu myös 72 kappaletta Carola-Boxissa (2011) Warner Music Finlandin julkaisemana.
Carola & The Boys-yhtyeen hitin ”Hunajainen” julkaisusta on vierähtänyt 50 vuotta. Jussi Raittinen kirjoitti hienon käännöstekstin alkuperäisversioon ”A Taste Of Honey”.
Sielukasta soulia
Vuodenvaihteessa 1988–89 minulla oli ilo saada tutustua lähemmin Carolaan, kun teimme yhteistyötä muutamilla keikoilla. Tuolloin 48-vuotias Calle oli yhä kaunis laulajatar ja osaaminen oli tallella. Hän esitti Hunajaisen vakuuttavasti myös keikoillamme.
Kävin usein vierailulla hänen kotonaan Kirkkonummen Hirsalassa.
Hoidimme juoksevia asioita, kuuntelimme vanhoja soul-levyjä, kuten Sam Cookea ja suunnittelimme uutta albumia, jossa olisi ollut myös tämän koulukunnan sävyjä.
Calle piti Pointer Sistersin hitistä ”Slow Hand”, joka oli myös tarkoitus levyttää. Timo Turpeinen kirjoitti suomenkielisen käännöstekstin. Huumori lensi ja hersyvä nauru eli.
Cockerspanieli ”Buugeli” oli hänelle rakas, kuin oma lapsi.
Usein liikenteessä ollessamme Calle piti minua lujasti kiinni toisesta kädestä ja minä toisella kädelläni hauvelin talutushihnasta. Hän aidosti haki ja halusi turvaa.
Vavahduttava ”Cry Me a River”
Ensimmäinen näistä yhteisistä jazzkeikoista oli silloisessa Studio Juliuksessa.
Odotin Callea ennen keikkaa Socis Seurahuoneen kohdalla hänen kävellessään tätinsä luota Yrjönkadulta. Hän oli jännittynyt ja itki toivoen samalla, että ottaisin hänen koiransa omakseni, jos jotakin ikävää sinä iltana sattuisi tapahtumaan. Se oli outo, mutta tunteikas ja liikuttava hetki. Onneksi mitään ei sattunut.
Carola aloitti ikivihreällä ”Cry Me A River”. Hän puristi pelokkaana mikrofonitelinettä todistaen kuitenkin miltei hetkessä edelleen olevansa ainutlaatuinen bluespohjainen tulkitsija maassamme.
uutiskirje 
