KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Ollako vai ei olla – eurooppalainen?

Kyse on demokratiasta eli siitä, kuka saa päättää kreikkalaisten asioista.

Kyse on demokratiasta eli siitä, kuka saa päättää kreikkalaisten asioista. Kuva: Lehtikuva/Louisa Gouliamaki

Sakari Hänninen
10.7.2015 16.01
Fediverse-instanssi:

Olemme olleet toimittamassa kirjaa prekarisaatiosta Palgrave-kustantamolle, ja viime viikon loppuun osui käsikirjoitusvedosten välitarkastus. Yksi kirjan kirjoittajista on kreikkalainen professori Kasimis, oppinut, hienostunut sekä monissa Euroopan maissa opiskellut, opettanut ja työskennellyt herrasmies.

Hänen tekstinsä oli pari päivää myöhässä, mutta sitten se tuli heti alkuviikosta ystävällisen meilin kera. Sähköpostiviestissä oli myös mainittu myöhästymisen odotettu syy eli Kreikan kansanäänestys. Siinä oli myös seuraavanlainen luonnehdinta Kreikan tilanteesta: Kreikka on nyt kriittisessä tilanteessa, mutta minä pelkään, että koko Eurooppa on. Koko ikänäni en ole kokenut länsimaisissa demokratioissa nykyisenkaltaista eurooppalaisten poliitikkojen väliintuloa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on demokraattisesti valitun hallituksen kaataminen. Lainatakseni Shakespearea ”Tanskanmaassa on jotakin mätää”.

Kun täällä Suomessakin on julkisuudessa jatkuvasti ihmetelty mistä tässä Kreikan kansanäänestyksessä oikein on kysymys, niin voi kyllä ihmetellä Kasimiksen kanssa tätä ihmettelyä. Siinä on yksinkertaisesti kysymys demokratiasta eli siitä kuka saa päättää kreikkalaisten asioista. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kreikkalaisten itsensä valitsemat päättäjät tekisivät hyviä päätöksiä, mutta tämä ei muuta itse kysymystä.

ILMOITUS
ILMOITUS
EU:n raha-järjestelmä on mahdollistanut ylikansallisesti toimiville pankeille ja rahalaitoksille ylivoittojen metsästyksen.

EU:n todellinen pulma on ollut ja on se, että demokratia on tässä järjestelmässä todella niukka voimavara, josta nykyiset ongelmat ovat alusta alkaen ja pitkin matkaa seuranneet ja kärjistyneet ajan kanssa. Tällainen demokratiavaje on ominaista järjestelmälle, joka lainsäädännöllisesti ja sopimusteitse yhteisymmärryksessä rakennetuista tai ainakin hyväksytyistä instituutioista huolimatta on käytännössä itseensä sulkeutunut ja itse itseään täydentävä valtajärjestelmä. Se toimii kaikkein vahvimpien osallistujatahojensa ehdoilla ja eduksi olivatpa ne sitten yksityisiä tai julkisia toimijoita ennen kaikkea toimeksianto- ja toimeenpanovaltaa keskittämällä. Euroopan yhteisön ajatus ja tavoite on erinomainen, mutta se on käytännössä rakennettu olemassa olevan valtarakenteen päälle.

Euroopan yhteisön pulmat kärjistyvät sen rahajärjestelmässä, jossa Suomi on mukana toisin kuin muut Pohjoismaat. Tämän valintansa myötä Suomi on valitettavasti erkaantunut muista Pohjoismaista ja ajautunut pikemminkin Saksan etupiiriin muiden itäisen Keski-Euroopan maiden tavoin. Paremminkin olisi voinut asemansa valita.

Mutta mikä sitten on nimenomaan vialla EMU-järjestelmässä? En halua tässä toistaa moneen kertaan mainittuja valuvikoja, vaan kiinnittää nimenomaan huomiota sen demokratian kannalta todella arveluttaviin seikkoihin. Niitä on kolme ja ne liittyvät saumattomasti toisiinsa.

Ensimmäinen niistä koskee tämän poliittisen valtajärjestelmän myötävaikutuksella tapahtuvaa ylivoiton metsästystä (rent seeking), jota on joskus vaikea erottaa lobbauksesta, lahjonnasta ja jopa huijauksesta ja petoksesta. Ylivoiton metsästys johtaa samalla siihen, että taloudellisia voimavaroja tuhlataan, mikä näkyy muun muassa tuottavien investointien katona. Juuri tällä tavoin EU:n rahajärjestelmä on mahdollistanut ylikansallisesti toimiville pankeille ja rahalaitoksille ylivoittojen metsästyksen, jota on nimenomaan toteutettu myös Kreikan kohdalla. Kreikka puolestaan on toiminut tältä osin Euroopan yhteisössä vapaamatkustajana (free riding), mikä on tämän rahajärjestelmän toinen keskeinen pulma. Tämä rahajärjestelmä ei ole ainoastaan mahdollistanut vaan jopa houkutellut vapaamatkustajuuteen.

Ydinkysymys, johon tulisi vastata, on se, ketkä kreikkalaiset tai ulkokreikkalaiset näitä vapaamatkustajia ovat todella olleet, mutta tämä kysymys ei tunnu kiinnostavan päättäjiä koska tällöin heidän pitäisi tuoda esiin kuinka tämä järjestelmä itse asiassa toimii.

Kolmas EU:n rahajärjestelmän piirre, joka liittyy kahteen edellä mainittuun seikkaan ja seuraa niistä käytännössä, on moraalikadon (moral hazard) ongelma. Siinä on yksinkertaisesti kysymys siitä, että jotkut osapuolet, tässä tapauksessa ylikansalliset pankit ja rahalaitokset, ovat voineet lisätä radikaalisti riskinottoaan sen perusteella, että he tietävät riskien seurausten koituvan joidenkin muiden maksettavaksi.

Tiedämme hyvin, että EU:n rahajärjestelmän maksajiksi ovat joutuneet veronmaksajat, mikä on asetettu osallistujamaiden poliittisen päätöksenteon kansalliseksi tehtäväksi. Tämä on tietenkin johtanut poliittisiin ongelmiin, joista koko syy on sitten vieritetty kreikkalaisten niskaan viitsimättä yhtään tarkemmin miettiä mikä tässä rahajärjestelmässä on vikana.

Monen hyvän asian ohella EU:ssa on siis paljon mätää, mikä ei näy ainoastaan sen rahajärjestelmässä vaan jopa eurokraattien kielessä. Siinä kukkivat sellaiset oksymoronit eli ristiriitaiset sanaparit, joilla nykyistä politiikkaa halutaan perustella organisoidun tekopyhyyden hengessä. Niinpä vaaditaan sääntöjen kunnioittamista niiden rikkomiseksi, halutaan pelastaa hyvinvointivaltiot sosiaalimenoja leikkaamalla, vapaata liikkuvuutta edistetään sulkemalla rajoja ja kaikkea tätä edistetään julkisten salaisuuksien avulla.

Shakespeare oli jo tämän kielenkäytön mestari, minkä voi lukea vaikka Cordelia-neidon sanoista isälleen kuningas Learille. Mitä sitten tulee siihen Tanskanmaan prinssiin, joka havaitsi maassaan olevan jotakin mätää, niin hänhän myös kysyi ”Ollako vai ei olla?” Mutta ei hän suinkaan ollut ensimmäinen. Yli kaksi tuhatta vuotta sitten Kreikassa, jossa eurooppalaisuus syntyi, tämä kysymys esitettiin monien viisaiden suulla.

Tästä näkökulmasta voisi todellakin kysyä, mitä on olla tänään eurooppalainen! Siitä voisi myös kysyä, kuka on oikeastaan julkisesti velkaa, mistä ja kenelle? Emmekö kaikki ole Kreikalle?

Kirjoittaja on politiikan tutkija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset