Timo Kalevi Forss on haastatellut kymmenittäin laulujen tekijöitä. Hän on kuunnellut noin sata aiheeseen liittyvää, lähinnä Love Recordsin julkaisemaa pitkäsoittoa ja lukenut vanhasta työväenliikkeestä kertovaa kirjallisuutta.
Tuloksena syntyi kattava kirjallinen selvitys suomalaisesta poliittisesta laululiikkeestä, 1800-luvun lopun vanhoista työväenlauluista nykypäivään, punkin ja räpin aikaan.
Työväen Musiikkitapahtumassa tänään (24.7.) julkistettavan Toverit herätkää – Poliittinen laululiike Suomessa –teoksen kirjoittaja Timo Kalevi Forss on helsinkiläinen toimittaja, muusikko ja tietokirjailija. Musiikista puhuttaessa hän sanoo olevansa ennen kaikkea punk-sukupolven kasvatti, jolle Pelle Miljoona ja Eppu Normaali olivat kovia juttuja. 1960-luvun lopulla syntynyt Forss oli poliittisista poliittisimman laululiikkeen kukoistuksen aikakaudella pikkulapsi.
Poliittisessa laulu-liikkeessä on todella hienoja sävellyksiä ja sanoituksia.
Ennen tätä teosta Forss on osallistunut kirjallisiin yhteisproduktioihin muun muassa julkaisemalla kirjoja valokuvaaja Martti Lintusen kanssa, kirjoittanut lehtiartikkeleita ja tehnyt ohjelmia Radio Helsinkiin. Nykyisin hän toimii kustannusalan yleismiehenä Into Kustannus Oy:ssä.
Perusta vanhassa työväenmusiikissa
Forss kertoo havainneensa kustantamotyöntekijänä, että aiheena poliittinen laululiike on kirjoittamatta. Elämäkertoja kyllä löytyy, mutta yksiin kansiin koottu historia puuttuu.
– Katsoin rahkeitteni riittävän tähän kiinnostavan aiheen kasaamiseen yksiin kansiin. Pidän vielä valttikorttina etäisyyttäni siihen. En tule liikkeen sisältä. Ryhdyin toimeen, kun kukaan muu ei sitä tehnyt.
Forssin omien arvioiden, haastattelujen ja keskeisimpien levyjen esittelyn ohella kirja toimii myös historiikkina. Neljä ensimmäistä lukua kartoittavat aikaa ennen 1960-lukua.
Mukana on esimerkkejä 1800-luvun varhaisesta työväenmusiikista, työväenliikkeen järjestäytymisestä ja 1918-tapahtumiin liittyvistä traagisista, muun muassa vankileireillä tehdyistä lauluista. Niistä edetään niin sanottujen mölyköörien ja elävien sanomalehtien kautta kisällilauluihin.
Nämä kirjoittaja näkee vankaksi pohjaksi 1960- ja 70-luvun radikalismille, nykyisin poliittisena laululiikkeenä pidetylle ilmiölle, jota ei olisi olemassa ilman vanhoja työväenlauluja.
– Tämä on ydinjuttuja tässä kirjassa, kuvaa Forss.
Radikaalimpaa kuin punk
Forss kuvaa lähes 400-sivuista järkälettä eräänlaiseksi mosaiikiksi. Tavoitteena on ollut antaa puheenvuoro mahdollisimman monille laululiikkeen tekijöille.
– Sanoisin kuitenkin henkilökohtaiseksi löydöksi sen, miten poliittisessa laululiikkeessä on todella hienoja sävellyksiä ja sanoituksia, jotka ovat täysin ajattomia ja radikaalimpia kuin monet nuoruudessa kuuntelemani punkbiisit.
Forss kehottaa tutustumaan esimerkiksi Bertolt Brechtin, Elvi Sinervon, Matti Rossin tai Aulikki Oksasen teksteihin, jos haluaa kuunnella todellista kapinallisuutta ja ajattelemaan haastavia tekstejä.
Ääneen pääsee joukko 70-lukulaisia Kaj Chydeniuksesta ja Sinikka Sokasta Eero Ojaseen ja M. A. Nummiseen. Kirja päättyy nykypäivään ja haastateltujen joukossa on myös punk-sukupolvea ja räppäreitä, kuten Paleface ja Rauhatäti.
– Poliittista laululiikettä on leimannut sanomisen vimma, joka yhdistyy hienoon musiikkiin, summaa Forss.
Timo Kalevi Forss: Toverit herätkää – Poliittinen laululiike Suomessa. Into 2015. 380 sivua.
uutiskirje 