KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Monokulttuurisuuden houre

Tuula-Liina Varis
3.8.2015 18.00

Persujen kansanedustajan Olli Immosen sotahuuto monikulttuurisuutta vastaan on saanut huomiota enemmän kuin moinen henkisen köyhyyden osoitus olisi ansainnut. Näiden immosten ja halla-ahojen julistukset ovat naurettavia mutta eivät naurata, koska vihapuhe muuttuu äkkiä vihateoiksi. Yksikään persujen kansanedustaja ei ole varsinaisesti tuominnut Immosen julistusta. Netissä ja lehtien mielipideviemäreissä hän on saanut tukea.

Timo Soini on taas kerran pessyt kätensä ja vetäytynyt vastuusta. Kansainvälisessä kontekstissa se ei ulkoministeriltä onnistu, mutta Suomessa hän voi kieltäytyä kommentoimasta ja jättää Immosen eduskuntaryhmän ”harjattavaksi”. Tämä on hyvä keino pitää puolueen poliittis-ideologinen linja epäselvänä jopa omille kansanedustajille, jotka kuitenkin joutuvat tekemään niin sanotun likaisen työn.

Populistinen näkemys ”kansallisesta kulttuurista” on houre ja illuusio, epärealistinen kuvitelma siitä, että Suomi on joskus ollut kulttuurisesti yhtenäinen.

Timo Soini aloitti poliittisen uransa palvelemalla Veikko Vennamoa, jonka on maininnut esikuvakseen. Hyvin hän on esikuvansa opit omaksunutkin. Myös Veikko Vennamo väisteli puolueensa ideologisen linjan määrittelyä ja perusti politiikkansa helposti toistettaville iskulauseille. Ja jätti likaisen työn toisten hoidettavaksi. Maaherra Esa Timonen kertoo muistelmissaan, että asutusasioita hoitaessaan Veikko allekirjoitti henkilökohtaisesti vain myönteiset päätökset, kielteiset hän kiikutti virkamiesten allekirjoitettavaksi. Näin syntyi päätösten kohteena oleville ihmisille vaikutelma, että Vennamo on hyvä ihminen ja aina valmis auttamaan, mutta nuljut virkamiehet panevat hanttiin.

Soini yrittää saada eduskuntaryhmän ”harjauksen” näyttämään jonkinlaiselta puoluedemokratialta, vaikka tietää, kuten kaikki tietävät, kuka puolueessa käyttää todellista valtaa. Samalla menee Immoselle viesti, ettei ainakaan puoluejohtaja itse ole häntä tuomitsemassa saati heittämässä ulos ryhmästä. Soini tietää hyvin, että hänen puolueensa kannatus perustuu nimenomaan sen rasistishenkiselle maahanmuuttopolitiikalle, jonka julistajat ovat vaaleissa olleet suurimpia ääniharavia. Kieltämättä hän on nyt epämukavassa raossa, kun olisi oltava ulkoministerinä hovikelpoinen muidenkin kuin omien silmissä, mutta samalla pidettävä huolta siitä, ettei kannatus laske.

Kuten on monesti todettu, populistinen näkemys ”kansallisesta kulttuurista” on houre ja illuusio, epärealistinen kuvitelma siitä, että Suomi on joskus ollut kulttuurisesti yhtenäinen ”suomalainen Suomi”, onnellinen yhden kansan ja kansalaisuuden lintukoto ja että tuo onnentila olisi taas saavutettavissa.

Suomi on aina ollut monikulttuurinen, niin kuin kaikki maat. Jo antiikin Rooma oli monien kansallisuuksien sulatusuuni. Olemme itsekin maahanmuuttajia näillä perukoilla. Suomessa on asunut ammoisista ajoista suomalaisten lisäksi ruotsalaisia, venäläisiä, saksalaisia, saamelaisia, juutalaisia, tataareja, romaneja. Hämäläiset ovat tapelleet verissä päin savolaisia vastaan, etelän ihmiset halveksineet saamelaisia alempana rotuna vielä 1950-luvulla. Karjalaiset joutuivat kokemaan sotien jälkeen vihaa ja vieroksuntaa maahanmuuttajina, jotka harjoittavat väärää uskontoa ja vievät maat ja kartanot alkuperäisasukkailta. Mistä tahansa vieras tulee ja riippumatta siitä, mikä on saanut hänet tulemaan, me pidämme häntä tunkeilijana, kulttuurimme ja elämäntapamme turmelijana ja haluamme ajaa hänet pois. Ei muisteta tai enää edes tiedetä, että ulkomailta tulivat esimerkiksi merkittävimmät teollisuutemme perustajat.

Kun itse lähdimme sankoin joukoin elintasopakolaisina Amerikkaan tai Ruotsiin, koimme menevämme sinne uutta kotimaata hyödyttämään. Valitamme suureen ääneen puutteita ruotsinsuomalaisten kohtelussa. Vaaditaan omakielisiä päiväkoteja ja kouluja, omakielistä korkeakouluopetusta, omakielisiä vanhainkoteja, samaan aikaan kun kotimaassa ei tulisi mieleenkään järjestää maahanmuuttajille jotakin vastaavaa. Opetelkoot kielen ja eläkööt maassa maan tavalla.

Kunpa tietäisikin, mikä näiden vierasvihaajien mielestä maan tapa on ja kuka sen saa määritellä. Mitä persut tarkoittavat kansallisella kulttuurilla, joka vilahtelee heidän puolue- ja vaaliohjelmissaan? Kuvataiteen alalta on mainittu Akseli Gallen-Kallela, kirjallisuudesta Aleksis Kivi, säveltaiteessa kelvannee Sibelius, vaikka naikin venäläisen äidin tyttären. Mutta ei Sibeliusta olisi ilman Bachia, Beethovenia, Mozartia ja muita suuria nimiä, eikä ilman Saksassa ja Wienissä saatua koulutusta. Ei olisi Aleksis Kiveä ilman Shakespearea tai Cervantesia tai muuta maailmankirjallisuutta, jota hän kaksikielisenä pystyi lukemaan. Ei olisi Gallen-Kallelaa, Edelfeltiä, Schjerfbeckiä ilman eurooppalaisen taiteen suuria nimiä ja ulkomailla saatua koulutusta.

Kulttuuri perustuu aina pitkälle kansainväliselle traditiolle ja jatkaa sitä. Siinä mielessä ei mitään ”kansallista kulttuuria” ole olemassakaan, vaikka taiteilija loisi taidettaan kuinka kansallismielisistä aiheista. Kalevalakin toistaa useissa muissa mytologioissa tunnettuja teemoja.

Hitler yritti luoda rotupohjaisen monokulttuurin tavoitteenaan ”yksi maa, yksi kansa, yksi kieli”. Ei hänellä sen luomiseksi ollut muuta keinoa kuin tappaminen, kaiken vieraan aineksen kieltäminen ja tuhoaminen. Seuraukset ovat tunnettuja, mutta lopullisesti hän onnistui tuhoamaan vain itsensä. Stalinistinen terrori ei onnistunut tuhoamaan venäläistä monikulttuurisuutta. Eikä siihen pystynyt 1930-luvun äärinationalistinen terrori täällä pienessä Suomessa.

Maailma on yksi, ja se on pieni maailma, jossa kaikki keskeisimmät ongelmat ja ihmislajin kohtalonkysymykset ovat yhteisiä. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta eikä yhtään ainoata syytä rakentaa omaa pientä kansallista reviiriä näin pieneen maailmaan. Niin kuin ei ole millään maalla tällä pallolla.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Jutusta poistettu 4.8.2015 viittaus Breivikin joukkomurhan vuosipäivään.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään