KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pari kysymystä Timo Soinille

Timo Soini

Timo Soini. Kuva: Jarmo Lintunen

Sakari Hänninen
15.8.2015 13.00
Fediverse-instanssi:

Maailma muuttuu

Ei syytä huoleen! En aio kysyä mitään Immosesta. Hän on saanut ihan riittävästi mediajulkisuutta, mikä lienee ollut koko jutun alkuperäinen tarkoituskin. En aio kysyä myöskään perussuomalaisten puoluekokouksesta, vaikka kiinnostavaa olisi tietää mitä puheenjohtaja sen valossa ajattelee puolueensa hajaantumisvaarasta. Sehän on populististen liikkeiden ominaispiirre. Tiedän, että Timo Soini on tästä erityisen hyvin tietoinen demokraattisena populistina. Tämähän oli yksi keskeinen aihe hänen omassa valtio-opin pro gradussaan.

Sen sijaan haluaisin tarttua hänen puheensa yhteen sivulauseeseen, jota itse pidän populismin päälauseena. Tämä koskee velkaantumista yleensä ja julkista velkaa erityisesti, sekä sen takaisinmaksua. Puheessaan Soini viittasi vuoden 2011 toukokuussa The Wall Street Journalissa ilmestyneeseen kirjoitukseensa Why I Don’t Support Europe’s Bailouts. Hän totesi, että tähän päivään mennessä kukaan ei ole pystynyt kiistämään sen väitteitä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Populististen kansanliikkeiden synnyn taustalla on lähes poikkeuksetta velkakysymys.

Olen aivan samaa mieltä sekä tässä The Wall Street Journalin kirjoituksessa että runsasta vuotta myöhemmin julkaistussa The Times-lehden kirjoituksessa Why I Still Don’t Support Bailouts esitetyn Soinin perusnäkemyksen kanssa. EMU-järjestelmän sisällä toteutettujen pelastuspakettien tarkoituksena on nimenomaan ollut siirtää eritoten saksalaisten ja ranskalaisten pankkien ja muiden rahalaitosten ulkomaisen riskilainoituksen saatavat korkoineen koko alueen veronmaksajien kannettavaksi. Kyse ei todellakaan ole siitä, että ”pieni ihminen” hyötyisi tästä järjestelmästä, kyllä voitot menevät koko tämän Ponzi-sopan keittäjille.

Kysymykseni Timo Soinille koskeekin sitä, miksi hän sanomastaan huolimatta on jatkuvasti tyytynyt syyttämään ja syyllistämään vähäväkisiä kreikkalaisia tästä velkakriisistä sen sijaan, että olisi yrittänyt vakavasti jatkaa keskustelua koko EMU-järjestelmän perusluonteesta ja sen vaihtoehdoista, ja viime kädessä siitä kuinka ja kenen toimesta rahaa luodaan. Olisi nimittäin voinut olettaa, että tunnustuksellisena populistina ja katolisena kristittynä tämä kysymys olisi hänen sydäntään lähellä.

Populismin historian tuntijalle ei pitäisi olla yllätys, että populististen kansanliikkeiden synnyn taustalla on lähes poikkeuksetta velkakysymys. Tämä pitää paikkansa jo 1700-luvun Englannista kuin 1800-luvun lopun Yhdysvalloista samoin kuin tämän vuosisadan Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Jos olisin ollut Timo Soinin sinänsä kelpo gradun ohjaaja, niin olisin tarjonnut hänelle luettavaksi Lawrence Goodwynin kahta teosta Democratic Promise ja The Populist Moment. Nämä kirjat erittelevät mainiosti sitä kuinka 1800-luvun loppupuolella Yhdysvaltain koko historian suurimmaksi kansanliikkeeksi kasvanut populistinen agraarinen liike puolusti velkaantuneiden edun mukaisesti paperirahakantaa ja otti yhteen kultakantaa kannattavien valtaapitävien kanssa, muttei myöskään hyväksynyt hopearahademokraattien välitysesitystä.

Jos taasen paneudutaan katolismin opin mukaiseen keskusteluun rahasta, jonka alkuperäisenä suunnannäyttäjänä voitaisiin pitää Salamancan koulun oppineita, niin käynee ilmeiseksi, että valinnan tulisi osua kultakantaan. Samalla linjalla ovat myös Salamancastakin vaikutteita saaneet Itävallan koulukunnan ekonomistit, jotka hekin ovat erityisen huolestuneita siitä, jos rahajärjestelmään sisältyy moraalikadon vaara rahan painamisen takia.

Tässä tilanteessa mieleni tekisi kysyä Timo Soinilta, että kumpi painaa vaa’assa enemmän: populismin paperiraha vai katolismin kultakanta? Vai pitäisikö markkinoiden antaa ratkaista mikä olisi sopivin vaihdon väline kuten itävaltalaiset ehdottavat? Entä sitten kysymys rahan luomisen demokraattisesta kontrollista, jonka pitäisi olla demokraattiselle populistille olennainen?

Kysymystä velasta voidaan pitää yhtenä kristinuskon peruskysymyksistä. Siitä muistuttaa sekin, että monissa kielissä sama sana kuvaa niin velkaa kuin syntiä. Tulee helposti mieleen, että Saksan päätöksentekijät suhtautuvat Kreikan velkaongelmaan ikään kuin siinä olisi kysymys synnistä (Schuld). Totta onkin, että varsin myöhään teologit alkoivat kääntää alkukielellä velkaa tarkoittavan sanan synniksi eikä vähiten maallisen talouden tarpeita ajatellen.

Joka tapauksessa esimerkiksi Johanneksen evankeliumista tuttu rukous ”anna meille meidän velkamme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme velallisillemme” tarkoitti alun perin tätä sananmukaisesti. Velka-armahdus on nimittäin ollut kristinuskon alkuperäinen ja lailla suojattu opinkappale, jota on aikojen kuluessa kanonisessa oikeudessa muokattu tavalla, joka on paremmin mahdollistanut hyväksyttäviksi katsottujen velkojen takaisinperinnän. Tämän ei tarvitse mitätöidä velka-armahdusta kristinuskon oppina, jolle olisi todella käyttöä nykymaailmassa.

Entäpä jos nykyinen paavi Fransciscus I julkaisisi uuden kiertokirjeen eli ensyklikan – mikä ei ole suinkaan mahdoton ajatus – jossa hän tämän kristinuskon alkuperäisen opin mukaisesti suosittelisi ja ehdottaisi velka-armahduksen palauttamista kunniaansa ja suosittelisi sen soveltamista sellaisissa tapauksissa, joissa epäeettiseksi katsottava luotonanto on johtanut inhimilliseen hätään ja kurjuuteen. Kuten nyt on tilanne Kreikassa.

Mitä Timo Soini tähän sanoisi?

Kirjoittaja on politiikan tutkija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset