KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pari kysymystä Timo Soinille

Timo Soini

Timo Soini. Kuva: Jarmo Lintunen

Sakari Hänninen
15.8.2015 13.00

Maailma muuttuu

Ei syytä huoleen! En aio kysyä mitään Immosesta. Hän on saanut ihan riittävästi mediajulkisuutta, mikä lienee ollut koko jutun alkuperäinen tarkoituskin. En aio kysyä myöskään perussuomalaisten puoluekokouksesta, vaikka kiinnostavaa olisi tietää mitä puheenjohtaja sen valossa ajattelee puolueensa hajaantumisvaarasta. Sehän on populististen liikkeiden ominaispiirre. Tiedän, että Timo Soini on tästä erityisen hyvin tietoinen demokraattisena populistina. Tämähän oli yksi keskeinen aihe hänen omassa valtio-opin pro gradussaan.

Sen sijaan haluaisin tarttua hänen puheensa yhteen sivulauseeseen, jota itse pidän populismin päälauseena. Tämä koskee velkaantumista yleensä ja julkista velkaa erityisesti, sekä sen takaisinmaksua. Puheessaan Soini viittasi vuoden 2011 toukokuussa The Wall Street Journalissa ilmestyneeseen kirjoitukseensa Why I Don’t Support Europe’s Bailouts. Hän totesi, että tähän päivään mennessä kukaan ei ole pystynyt kiistämään sen väitteitä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Populististen kansanliikkeiden synnyn taustalla on lähes poikkeuksetta velkakysymys.

Olen aivan samaa mieltä sekä tässä The Wall Street Journalin kirjoituksessa että runsasta vuotta myöhemmin julkaistussa The Times-lehden kirjoituksessa Why I Still Don’t Support Bailouts esitetyn Soinin perusnäkemyksen kanssa. EMU-järjestelmän sisällä toteutettujen pelastuspakettien tarkoituksena on nimenomaan ollut siirtää eritoten saksalaisten ja ranskalaisten pankkien ja muiden rahalaitosten ulkomaisen riskilainoituksen saatavat korkoineen koko alueen veronmaksajien kannettavaksi. Kyse ei todellakaan ole siitä, että ”pieni ihminen” hyötyisi tästä järjestelmästä, kyllä voitot menevät koko tämän Ponzi-sopan keittäjille.

Kysymykseni Timo Soinille koskeekin sitä, miksi hän sanomastaan huolimatta on jatkuvasti tyytynyt syyttämään ja syyllistämään vähäväkisiä kreikkalaisia tästä velkakriisistä sen sijaan, että olisi yrittänyt vakavasti jatkaa keskustelua koko EMU-järjestelmän perusluonteesta ja sen vaihtoehdoista, ja viime kädessä siitä kuinka ja kenen toimesta rahaa luodaan. Olisi nimittäin voinut olettaa, että tunnustuksellisena populistina ja katolisena kristittynä tämä kysymys olisi hänen sydäntään lähellä.

Populismin historian tuntijalle ei pitäisi olla yllätys, että populististen kansanliikkeiden synnyn taustalla on lähes poikkeuksetta velkakysymys. Tämä pitää paikkansa jo 1700-luvun Englannista kuin 1800-luvun lopun Yhdysvalloista samoin kuin tämän vuosisadan Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Jos olisin ollut Timo Soinin sinänsä kelpo gradun ohjaaja, niin olisin tarjonnut hänelle luettavaksi Lawrence Goodwynin kahta teosta Democratic Promise ja The Populist Moment. Nämä kirjat erittelevät mainiosti sitä kuinka 1800-luvun loppupuolella Yhdysvaltain koko historian suurimmaksi kansanliikkeeksi kasvanut populistinen agraarinen liike puolusti velkaantuneiden edun mukaisesti paperirahakantaa ja otti yhteen kultakantaa kannattavien valtaapitävien kanssa, muttei myöskään hyväksynyt hopearahademokraattien välitysesitystä.

Jos taasen paneudutaan katolismin opin mukaiseen keskusteluun rahasta, jonka alkuperäisenä suunnannäyttäjänä voitaisiin pitää Salamancan koulun oppineita, niin käynee ilmeiseksi, että valinnan tulisi osua kultakantaan. Samalla linjalla ovat myös Salamancastakin vaikutteita saaneet Itävallan koulukunnan ekonomistit, jotka hekin ovat erityisen huolestuneita siitä, jos rahajärjestelmään sisältyy moraalikadon vaara rahan painamisen takia.

Tässä tilanteessa mieleni tekisi kysyä Timo Soinilta, että kumpi painaa vaa’assa enemmän: populismin paperiraha vai katolismin kultakanta? Vai pitäisikö markkinoiden antaa ratkaista mikä olisi sopivin vaihdon väline kuten itävaltalaiset ehdottavat? Entä sitten kysymys rahan luomisen demokraattisesta kontrollista, jonka pitäisi olla demokraattiselle populistille olennainen?

Kysymystä velasta voidaan pitää yhtenä kristinuskon peruskysymyksistä. Siitä muistuttaa sekin, että monissa kielissä sama sana kuvaa niin velkaa kuin syntiä. Tulee helposti mieleen, että Saksan päätöksentekijät suhtautuvat Kreikan velkaongelmaan ikään kuin siinä olisi kysymys synnistä (Schuld). Totta onkin, että varsin myöhään teologit alkoivat kääntää alkukielellä velkaa tarkoittavan sanan synniksi eikä vähiten maallisen talouden tarpeita ajatellen.

Joka tapauksessa esimerkiksi Johanneksen evankeliumista tuttu rukous ”anna meille meidän velkamme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme velallisillemme” tarkoitti alun perin tätä sananmukaisesti. Velka-armahdus on nimittäin ollut kristinuskon alkuperäinen ja lailla suojattu opinkappale, jota on aikojen kuluessa kanonisessa oikeudessa muokattu tavalla, joka on paremmin mahdollistanut hyväksyttäviksi katsottujen velkojen takaisinperinnän. Tämän ei tarvitse mitätöidä velka-armahdusta kristinuskon oppina, jolle olisi todella käyttöä nykymaailmassa.

Entäpä jos nykyinen paavi Fransciscus I julkaisisi uuden kiertokirjeen eli ensyklikan – mikä ei ole suinkaan mahdoton ajatus – jossa hän tämän kristinuskon alkuperäisen opin mukaisesti suosittelisi ja ehdottaisi velka-armahduksen palauttamista kunniaansa ja suosittelisi sen soveltamista sellaisissa tapauksissa, joissa epäeettiseksi katsottava luotonanto on johtanut inhimilliseen hätään ja kurjuuteen. Kuten nyt on tilanne Kreikassa.

Mitä Timo Soini tähän sanoisi?

Kirjoittaja on politiikan tutkija.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uusia maailmoja tehdään vanhan raunioissa.

Pontus Purokuru: Meistä jää hienot rauniot

Voimakkaita eksploitatiivisia aineksia sisältävä ranskalaiselokuva Titane kerää kiitosta maailmalla.

Pimeän elokuvateatterin lattia sotkeutuu verestä – Elämää suuremmat roskaelokuvat

Demokratian aseellisen puolustamisen suurin riski on siinä, että sen ensimmäinen uhri on demokratia itse, kirjoittaa Teppo Eskelinen esseessään

Euroopan keskuspankin mandaatti on ylläpitää hintavakautta.

Keskuspankeista pitääkin puhua ja niiden tarkoitusta pohtia, jos hyvinvointi ja ympäristö kiinnostaa

Uusimmat

Risto Kalliorinne

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

Outi Ojala piti SDP:stä tullutta arvostelua outona, koska yhteistyö oli toiminut hyvin.

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

Kaikki Uusiksi on KU:n kerran viikossa ilmestyvä ajankohtaispodcast, jossa kommentoidaan ja analysoidaan viikon puheenaiheita.

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Vuoden journalisteja tulee Pasilasta ja Sanomatalosta – Yle ja Helsingin Sanomat kahmivat ehdokkuuksia moniäänisyyttä juhlivassa Suomessa

03.02.2023

Politiikan viikko: Jäivätkö muut asiat translain varjoon?

03.02.2023

17 miljoonaa maakuntalennoille: ”Turvaa alueiden kehittymisen”

02.02.2023

Vaalikauden viimeisessä lisäbudjetissa rahaa hoitovelan purkamiseen, sähkötukeen ja metsien suojeluun

02.02.2023

Eläinlääkärikulut huomioitava toimeentulotuessa, Anna Kontula esittää

02.02.2023

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

02.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään