Turvapaikkahakemusten käsittelyä yhtenäistetään EU-maiden kesken. Tätä varten laaditaan lista niin sanotuista turvallisista lähtömaista, joista tuleville ei pääsääntöisesti myönnetä turvapaikkaa. Hakemukset käsitellään nopeammin ja kevyemmin kuin muiden.
– Jokainen turvapaikkahakemus käsitellään ja jokaisen henkilökohtainen turvapaikan tarve arvioidaan erikseen, painotti kehitysyhteistyöministeri Lenita Toivakka (kok.) maanantaina.
Euroopan komission odotetaan saavan listan valmiiksi ensi viikolla.
– Sota on vain yksi tekijä turvapaikkaa harkitessa, muistuttaa Suomen viime viikolla nimitetty maahanmuuton asiantuntija Pekka Hyvönen.
Kehitysyhteistyöministerin mukaan Suomi ei ryhdy valikoimaan tulijoita uskonnon mukaan, kuten ulkoministeri Timo Soini (ps.) on esittänyt.
Kosovo ja Albania turvallisia maita
Suomesta hakevat turvapaikkaa etenkin irakilaiset ja somalialaiset, syyrialaiset ovat viidenneksi suurin ryhmä.
Turvapaikan hakijoista osa tulee maista, joita pidetään turvallisina. Esimerkiksi Ruotsiin on tullut paljon turvapaikan hakijoita Eritreasta. Ulkoministeriön mukaan myös Kosovossa ja Albaniassa olot ovat riittävän rauhalliset.
EU:n yhtenäistä linjaa tarvitaan, koska turvapaikan hakijoiden määrä on kasvanut vuoden aikana moninkertaisesti. Erityisesti ns. itäistä väylää pitkin Unkariin saapuvien määrä on kuusinkertaistunut.
Myös Malta, Italia ja Kreikka ovat pulassa turvapaikan hakijoiden kanssa. Turvapaikan saaneita sijoitettaneen kaikkiin EU-maihin. Tarkempaa esitystä odotetaan komission puheenjohtajalta Jean-Claude Junckerilta keskiviikkona.
Toivakka huomautti, että EU:n osuus ei ole suuri verrattuna esimerkiksi Syyrian naapurimaihin. Libanonissa joka neljäs asukas on nykyään syyrialainen.
Ruotsin kautta kulku ymmärrettävää
Suomeen saapuu pohjoisesta Ruotsin kautta paljon turvapaikan hakijoita, vaikka hakijoiden rekisteröintivastuu on Ruotsilla.
Ministeri Toivakka pitää tilannetta ymmärrettävänä. Hän muistutti turvapaikan hakijoiden määrien kasvaneen joka paikassa niin paljon, että osa hakijoista päästetään ilman rekisteröintiä naapurimaahan.
– Suomesta turvapaikkaa hakevat ensisijaisesti irakilaiset ja somalialaiset, joilla on sukulaisia ja tuttavia valmiiksi Suomessa.
Kehy-rahoja humanitääriseen apuun
Hallitus ei aio perääntyä kehitysyhteistyörahojen leikkauksista. Taso pidetään samana kuin tänä vuonna eli 700 miljoonassa, mutta suuri osa siitä osoitetaan humanitääriseen apuun. Toivakan mukaan pakolaisleirien ruokapula lisää turvapaikan hakijoita.
Tavoitteesta nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta pidetään ministerin mukaan kiinni. Suomen talous täytyy hänen mukaansa kuitenkin saada raiteilleen, jotta tavoitteeseen päästään.
uutiskirje 
