Viime vuosina ammattiyhdistysliikkeen toimia on julkisessa keskustelussa usein syytetty vanhakantaiseksi omien saavutettujen etujen jääräpäiseksi puolustamiseksi. Maamme nykyistä oikeistohallitusta taas hehkutetaan mediassa vuolaasti eteenpäin katsovaksi ja rohkeasti yhteiskuntaa uudistavaksi Suomen pelastajaksi.
On totta, että ammattiyhdistysliikkeen kentästä löytyy vielä tänäkin päivänä 1970-luvun tyylillä johdettuja organisaatioita. Näissä tapauksissa päätöksentekoa johdetaan edelleen ylhäältä alaspäin kapean kärjen rautaisin ottein kuten Pohjois-Koreassa konsanaan. Liittovaltuustojen, liittohallitusten ja ennen kaikkea jäsenistön tehtäväksi onkin jäänyt ainoastaan tehdä aaltoja ja huutaa hurraata valmiiksi päätettyjen asioiden puolesta.
Suomen nykyhallitus on ottanut kuitenkin SSS-miehineen huomattavasti suurempia loikkia taaksepäin.
Toimintakykynsä osoittaneen kolmikantaisen sopimisen järjestelmällinen romuttaminen on siitä paras mahdollinen esimerkki. Vuosikymmenten aikana luotu keskinäiseen luottamukseen perustuva nykyisen hyvinvointivaltion peruskivi halutaan heittää romukoppaan kertaheitolla. Käytännössä tämä tarkoittaisi palaamista sadan vuoden takaiseen isäntävaltamalliin. Hallituksemme seuraavina toimina lieneekin kaivaa haudoistaan Lapuan liike ja Pihkalan kaarti.
Sipilältä hallituksineen tuntuu työmarkkinaosaamisen lisäksi puuttuvan täysin myös historian tuntemus. Nimittäin siitä, että valtiovalta on yksipuolisesti lähtenyt sorkkimaan työmarkkinapöytiin kuuluvia asioita, ei ole koskaan seurannut muuta kuin katastrofi.
Perjantaina 18. syyskuuta ammattiyhdistysliike tulee näyttämään, että liike on ja voi hyvin!
Mielenilmaisussa tulee kanavoitumaan vahvasti epäluottamuslause hallituksen toimille paitsi palkansaajilta myös Suomen kansalta. Tosiasia nimittäin on, että palkansaajajärjestöjen 2,2 miljoonasta jäsenestä moni antoi eduskuntavaaleissa äänensä perussuomalaisille vaihtoehtoisen politiikan toivossa. Tähän huutoon puolue ei kuitenkaan joko tahtomattaan tai osaamattomuuttaan ole pystynyt vastaamaan.
Hallitus huomaa perjantaina maalanneensa itsensä pahasti nurkkaan. Käytännössä sillä on kaksi vaihtoehtoa, joko perääntyä tai hajota.
Molempi parempi!
Kirjoittaja on mittakirvesmies ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.
uutiskirje 
