Kansalaisjärjestöt vaativat käynnissä olevaan pakolaiskriisiin kestäviä ratkaisuja. Suomen on sitouduttava edistämään ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa osana kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa.
Maailman johtajat allekirjoittavat tavoitteet YK:n huippukokouksessa ensi viikonloppuna New Yorkissa.
– Käsissämme on pahin pakolaistilanne sitten toisen maailmansodan. Nopeita tai helppoja ratkaisuja pakolaiskriisiin ei ole olemassa. Uudet kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat pitkäjänteisiä ratkaisuja juuri niihin pakolaisuuden lähtösyihin, jotka ajavat miljoonia ihmisiä tällä hetkellä pois kotoaan, sanoo Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen, joka osallistuu YK:n huippukokoukseen osana Suomen delegaatiota.
Korvaa vuosituhattavoitteet
Uutta kaikkia maailman maita koskevaa kehitysohjelmaa on valmisteltu yli kaksi vuotta, ja se astuu voimaan vuoden 2016 alusta korvaten YK:n vuosituhattavoitteet. Seuraavien 15 vuoden päähän ulottuva Agenda 2030 -ohjelma sisältää kestävän kehityksen tavoitteet, jotka tähtäävät sekä ihmisten että luonnon kannalta kestävään maailmaan.
Tavoitteet edistävät köyhyyden poistamista ja rauhan rakentamista sekä auttavat maapallon kantokyvyn ylläpitämisessä. Ensimmäistä kertaa ohjelma koskee koko maailmaa, ei vain kehittyviä maita. Kestävän kehityksen tavoitteet pakottavat myös teollistuneet maat, kuten Suomen, arvioimaan omaa toimintaansa.
– Suomelle tämä tarkoittaa konkreettisesti päätöksiä, joilla vähennetään eriarvoisuuden kasvua ja luodaan kestävämpiä elintapoja. Meidän on kasvatettava tasa-arvoa Suomen sisällä esimerkiksi verotuksen progressiota lisäämällä sekä otettava niskalenkki kestämättömistä elintavoistamme, kuten jatkuvasta energian tuhlauksesta ja ruoan haaskaamisesta kaatopaikoille, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jouni Nissinen.
Hallitus vie päinvastaiseen
Kansalaisjärjestöt painottavat, että Suomen päättäjien on sitouduttava kestävän kehityksen tavoitteiden pitkäjänteiseen toimeenpanoon. Nyt hallituksen toimet vievät päinvastaiseen suuntaan.
– On ristiriitaista, että hallituksemme sitoutuu YK:ssa viemään maailmaa kestävään suuntaan ja samalla omalla politiikallaan tekee käytännössä toista – leikkaa kehitysyhteistyövaroista, joilla rakennetaan demokratiaa ja vakaita yhteiskuntia, sekä ohjaa päästökauppatuloja teollisuuden käyttöön, Nissinen toteaa.
YK:lla on ensisijaisen tärkeä merkitys inhimillisen turvallisuuden ja kestävän kehityksen edistäjänä, muistuttaa YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.
– Suomi on alleviivannut sopimuksista kiinnipitämisen merkitystä, ja siksi hallituksen tulisi laatia strateginen suunnitelma siitä, miten tulevaisuudessa päästään hallitusohjelmassa mainittuun 0,7 -prosentin kehitysrahoitustavoitteeseen. Näin Suomi voi säilyttää asemansa luotettavana kansainvälisenä toimijana, Laukko korostaa.