KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kiistelty investointisuoja mukana Tyynenmeren kauppasopimuksessa

Kuva: Lehtikuva/Jim Watson

Arvostelijoiden mukaan TPP-sopimus lisää monikansallisten suuryhtiöiden valtaa.

Arto Huovinen
6.10.2015 15.01

Kahdentoista maan neuvottelijat pääsivät maanantaina yksimielisyyteen Tyynenmeren kauppasopimuksesta (TPP eli Trans-Pasific Partnership).

Kyseessä on yksi historian laajimmista vapaakauppasopimuksista, joka kattaa lähes 40 prosenttia maailmankaupasta. Mukana ovat maailman suurin talous Yhdysvallat sekä kolmanneksi suurin Japani.

Muut TPP-maat ovat Australia, Brunei, Chile, Kanada, Malesia, Meksiko, Peru, Singapore, Uusi-Seelanti ja Vietnam.

ILMOITUS
ILMOITUS
Obama: Yhdysvallat haluaa kirjoittaa kaupan säännöt.

TPP-sopimusta pidetään merkittävänä voittona Yhdysvaltain presidentille Barack Obamalle, joka maanantaina ylisti sopimuksen sisältävän ”kauppasopimusten historian vahvimman sitoutumisen työntekijöiden ja ympäristön” suojelemiseen.

Läpikotaisin salainen

Arvostelijoiden mukaan kehut ovat aiheettomia. Närää herättää jo se, että TPP-neuvotteluja on käyty vuodesta 2008 lähtien salassa.

Sovun tarkkaa sisältöä ei julkistettu vieläkään, ja monista yksityiskohdista on vain medialle vuodatettuja tietoja.

Toinen arvostelua herättävä seikka on se, että TPP:hen sisältyy investointisuojasopimus (ISDS). Se antaa ainakin tietyin edellytyksin yhtiöille oikeuden haastaa valtiot oikeuteen, jos ne esimerkiksi ympäristölaeilla rajoittavat yhtiöiden mahdollisia tulevia voittoja.

Investointisuojasopimusta koskevat erimielisyydet ratkotaan välimiesoikeuksissa, jotka siis voivat antaa valtioita sitovia päätöksiä. Nykyään jo toimivissa välimiesoikeuksissa jäsenet valitaan usein yksityisen liike-elämän palveluksessa työskennelleistä asiantuntijoista.

Kilpajuoksu pohjalle

Global Justice Now -kansalaisjärjestön johtaja Nick Dearden tiivistää järjestön nettisivuilla kritiikin toteamalla, että TPP ei ole pelkkä kauppasopimus ahtaassa mielessä, vaan sen ”päätarkoitus on kirjoittaa uudelleen maailmanlaajuiset taloudelliset säännöt pääoman eduksi”.

Deardenin mukaan TPP suosii teollista maataloutta tavallisten viljelijöiden kustannuksella, lisää yhtiöiden valtaa internetissä ja kiihdyttää ”kilpajuoksua pohjalle” eli työn siirtämistä sinne, missä se tehdään halvimmalla.

TPP:n kannattajat toivovat ja arvostelijat pelkäävät, että sopimukseen pääseminen vauhdittaa myös neuvotteluja Yhdysvaltain ja EU:n välisestä vapaakauppasopimuksesta TTIP:stä.

Vastaveto Kiinalle

TPP on myös osa suurpolitiikkaa. Yhdysvallat ei ole erityisemmin peitellyt, että TPP on osaksi myös vastaveto Kiinan nousevalle talousmahdille.

Obama sanoi maanantaina, että ”kun yli 95 prosenttia potentiaalisista asiakkaistamme asuu rajojemme ulkopuolella, emme voi antaa Kiinan kaltaisten maiden kirjoittaa globaalin talouden sääntöjä. Meidän on kirjoitettava nuo säännöt ja avattava uusia markkinoita amerikkalaisille tuotteille.”

Yhdysvalloille oli takaisku, että EU-maat yksi toisensa jälkeen liittyivät keväällä Kiina-vetoiseen Aasian infrastruktuuri-investointipankkiin (AIIB).

Ratkaisu lääkepatenteista

Atlantassa viime keskiviikosta lähtien käydyn TPP-neuvottelujen viimeisen kierroksen viimeinen ratkaistu kiista koski uuden sukupolven biolääkkeiden patentteja. Yhdysvallat halusi 12 vuoden suoja-ajan uusille lääkkeille, Australian vetämä vastakkainen linja halusi supistaa suoja-ajan viiteen vuoteen.

New York Timesin mukaan kiista ratkaistiin sopimalla suoja-ajasta, joka vaihtelee 5-8 vuoden rajoissa.

Arvostelijoiden mukaan tämäkin nostaa julkisen vallan lääkekustannuksia monissa maissa, joissa geneeriset lääkkeet ovat laajasti käytössä.

Vaatii ratifioinnin

Ennen kuin TPP-sopimus astuu voimaan, se on ratifioitava kaikissa 12 maassa.

Ainakaan Yhdysvaltain kongressissa ratifiointi ei ole läpihuutojuttu, vaikka presidentti Obama saikin kesäkuussa valtuudet niin sanottuun ”ohituskaistaan”. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kongressi voi puuttua sopimuksen sisältöön, vaan ainoastaan hyväksyä tai hylätä sen.

Demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Bernie Sanders sanoi maanantaina, että TPP on ”tuhoisa sopimus”, jossa ”Wall Street ja suuryhtiöt ovat jälleen kerran voittajia”.

Sandersin mukaan sopimus heikentää sekä kuluttajien että työntekijöiden asemaa.

Toiselta laidalta sopimusta arvostelee muun muassa Donald Trump, joka tavoittelee republikaanien ehdokkuutta. Trump twiittasi maanantaina, että TPP on ”hirvittävä sopimus”, jota ”muut maat käyttävät hyväkseen huiputtaakseen Yhdysvaltoja”.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Winnie Wambui Afrikan ruokajärjestelmäfoorumissa Senegalin pääkaupungissa Dakarissa.

Nuoret maatalousyrittäjät pelastaisivat Afrikan nälältä, jos heillä olisi siihen varaa

Saada Juma (vasemmalla) työskentelee muiden merilevänviljelijöiden kanssa Sansibarin rannikolla.

Naiset korjaavat veden viljaa ja kannattelevat taloutta, mutta kärsivät silti syrjinnästä

Jättiläismäinen Buddhan patsas Bhutanin vuorilla, Suuri Buddha Dordenma. Buddhalainen Bhutan on maailman ainoa hiilinegatiivinen maa, mutta silti haavoittuvainen ilmastonmuutoksen seurauksille.

Säilyykö bhutanilaisten kuulu mielenrauha?

Terveydenhuollon yhteisötyöntekijä kulkee ovelta ovelle rokottamassa ihmisiä Nanyamban kylässä Mtwaran alueella Kaakkois-Tansaniassa.

Terveydenhuollon yhteisötyöntekijät kovilla korona-aikana

Uusimmat

Hallitus korvaa elokuva-alan leikkaukset uusilla koulutusleikkauksilla.

Hallitus leikkaa omat koulutustavoitteensa kuoliaaksi, sanoo Lohikoski

Johannes Yrttiaho.

Finnveran miljardivaltuuksissa puhutaan hurjista summista: ”Riskit ovat valtavat”

VTV:n virheen kokoluokka on 8 000 000 000 euroa.

VTV tuhosi arvovaltansa raportillaan, jossa virheen kokoluokka on ainakin 8 000 miljoonaa

Juha Pitkänen.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi pyrkivä Juha Pitkänen:”Pärjätäksemme on meidän oltava koko Suomen puolue”

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Anderssonin johdolla toteutettu koulutusuudistus toimii: vain alle yksi prosentti peruskoulun päättäneistä ei jatkanut missään

 
02

Vasemmistonuoria johtaa kohta duunari

 
03

Avoimia työpaikkoja oli vähemmän ja ne olivat huonompia silloin, kun Petteri Orpo hehkutti käänteen jo tapahtuneen

 
04

Jyrähdys SAK:sta: ”Suomea ei vie EU:n tarkkailuluokalle edellinen vaan nykyinen hallitus”

 
05

VTV tuhosi arvovaltansa raportillaan, jossa virheen kokoluokka on ainakin 8 000 miljoonaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jyrähdys SAK:sta: ”Suomea ei vie EU:n tarkkailuluokalle edellinen vaan nykyinen hallitus”

20.11.2025

Sarkkinen VTV:n raportista: Marinin hallituskauden loppupuolella julkinen talous oli lähellä tasapainoa ja työllisyys ennätyksellisen hyvällä tasolla

20.11.2025

Hallitus on keskittynyt elinkeinoelämän toiveiden täyttämiseen ja unohtanut työttömät, Eloranta suomi SAK:n edustajistossa

20.11.2025

Varapuheenjohtajaksi pyrkivän Harri Pikkaraisen arvio vasemmistoliitosta: ”Hyvät mahdollisuudet kasvaa keskisuureksi puolueeksi keskilyhyellä aikavälillä”

20.11.2025

VTV laski väärin edellisen hallituksen menojen kasvun, väittää Sanna Marinin luottomies Matias Mäkynen

20.11.2025

Näin valmisteltiin Orpon hallituksen vallankumouksellinen ohjelma – millä mallilla on vasemmiston pohjatyö?

20.11.2025

Avoimia työpaikkoja oli vähemmän ja ne olivat huonompia silloin, kun Petteri Orpo hehkutti käänteen jo tapahtuneen

19.11.2025

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi pyrkivä Laura Meriluoto kehottaa kysymään, mitä tulee talouskasvun jälkeen

19.11.2025

Palkansaajien ostovoimaa kasvaa, kiitos kuuluu palkankorotuksille, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko

19.11.2025

Ilmastokokouksessa enemmän fossiilisten lobbareita kuin ulkomaisia vieraita, päivittelee kansalaisjärjestö

19.11.2025

Tarkastusvirastolta tiukkaa kritiikkiä Marinin hallitukselle: Velkaa otettiin liikaa koronan varjolla

19.11.2025

Ensin eduskunta kauhisteli velkaa, sitten hallituspuolueet alentavat suurituloisten veroja

19.11.2025

Parikymmentä vuotta oikeistovaltaa Suomessa ja tässä tulos – miksi vasemmiston linja ei vedä?

19.11.2025

Miikka Kortelainen pyrkii vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi: ”Ytimessä on arjen politiikka”

19.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään