Vuorotyössä jaksaa paremmin, jos voi vaikuttaa itse työaikoihinsa ja jos vuorojen väli on riittävän pitkä. Työterveyslaitos on kehittänyt ”liikennevalomallin”, jonka avulla vuorot voidaan laatia siten, ettei yksittäinen työntekijä kuormitu liikaa.
Liikennevalomallissa vuorolista näyttää työntekijän kohdalla punaista, jos kuormitustekijöitä kasautuu liikaa. Merkittävin kuormitustekijä on työvuorojen väli. Sen pitäisi olla yli 11 tuntia, jotta työntekijä ehtii palautua.
Toisinaan vuorotyössä vuorojen väliin jää vain 8 – 9 tuntia omaa aikaa.
– Se on liian lyhyt, sillä jo työmatkoihin menee aikaa ja sitä pitäisi riittää perheellekin. Unijakson tulisi olla vähintään 7,5 tuntia. Siihen ei päästä, jos työvuorojen välit ovat lyhyet, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta sanoo.
Hän painottaa perheen ja ihmissuhteiden tärkeyttä. Ne auttavat jaksamaan, vaikka työkuorma olisi hetkellisesti kova.
– Kun elämässä on jotain mielekästä, se auttaa jaksamaan.
Palautuminen vaikeutuu iän myötä
Vuorotyön suunnittelussa tulisi Härmän mielestä pohtia kahta asiaa: työntekijän jaksamista ja työn suunnittelua. Jos vuorot laaditaan vain työn mukaan, työntekijä väsyy.
Työterveyslaitoksen mukaan vuorotyössä saisi olla korkeintaan viisi peräkkäistä työpäivää, vähintään kaksi vapaapäivää, mahdollisimman vähän yötyötä eikä mielellään hyvin varhaisia aamuvuoroja. Yksittäisiä työpäiviä tulisi välttää. Turvallinen työvuoro on 6 – 9 tuntia.
Mitä vanhemmaksi työntekijä tulee, sitä enemmän aikaa vuorotyöstä palautumiseen menee. Univaikeudet lisääntyvät ja päivällä on vaikea nukahtaa.
Kuormittavuuteen vaikuttaa suuresti se, voiko työntekijä itse vaikuttaa työaikoihinsa. Jos työntekijä pystyi vaikuttamaan työaikoihinsa, hänellä oli kolmanneksen vähemmän sairauspoissaoloja kuin verrokilla, joka ei voinut vaikuttaa työaikoihinsa. Sama pätee päivätyötä tekeviin.
Finavialla asematason valvojana eli marsalkkana toimiva Timo Kilpi sanoo, että vaikka hän pystyy vaikuttamaan työaikoihinsa, kynnys jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta on korkea. Kotiin jääminen kuormittaisi työkavereita.
Kilpi on tehnyt sekä säännöllistä vuorotyötä että jaksotyötä, jossa työlistat näkyvät vain 2 – 4 viikon päähän ja muutoksia voi tulla.
– Tykkään vuorotyöstä, koska siinä saa vapaaksi kokonaisia päiviä, jotka voi viettää lasten kanssa. Ainakin vielä pystyn nukkumaan hyvin päiväsaikaan, kun lapset ovat päivähoidossa ja koulussa.
Vuorotyö lisääntyy lentoasemilla
Finavialla ovat käytössä miltei kaikki mahdolliset vuorotyön mallit, ja työajan tasoitusajat ovat enimmillään 52 viikkoa. Työntekijöitä on 1 450. Heistä kaksi kolmesta tekee vuorotyötä.
Yhtiö vastaa 24 suomalaisesta lentoasemasta. Niiden kautta kulkee 19,7 miljoonaa matkustajaa vuodessa, joista 16 miljoonaa Helsinki-Vantaan kautta. Henkilökuntaa on oltava ympäri vuorokauden, ja vuorotyö lisääntyy edelleen.
Monenlaisista vuorotöistä huolimatta sairauspäivät ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet vajaan kymmenen vuoden aikana.
– Pyrimme toteuttamaan työntekijöiden työaikatoiveita. Isoissa yksiköissä se onnistuu sataprosenttisesti, muissa 80-prosenttisesti, Finavian henkilöstöjohtaja Kaarina Soikkanen kertoo.
Työkuorma aiotaan pitää vastaisuudessakin kurissa. Tähän saakka se on onnistunut muun muassa tarjoamalla etätyötä toimistotyöntekijöille, osasairauspäivärahalla, yli 50-vuotiaiden kohdennetuilla terveystarkastuksilla ja tarjoamalla kunnossapidon työntekijöille henkilökohtaisia ruoka- ja kuntovalmentajia.
uutiskirje 