Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa parlamentaarisen työryhmän perustamista joukkoliikenteen järjestämiseksi. Välikysymyskeskustelussa ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Katja Hänninen sanoo, että työryhmän tulisi miettiä toimivan kokonaisuuden rakentamista.
– Kun vasemmistoliiton Merja Kyllönen oli liikenneministeri, liikennepolitiikkaa johdettiin laajalla yhteisymmärryksellä. Vasemmistoliitolle tärkeään perusväylänpidon rahoitukseen koottiin parlamentaarinen väylätyötyhmä, jonka suunnitelmien mukaisesti nyt edetään, hän vertasi.
Hallituksen joukkoliikenteeseen tekemiä ratkaisuja Hänninen suomi ankarasti.
– On annettu kovia iskuja maan harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenteelle, varsinkin Itä-Suomen liikenteeseen. Sujuva joukkoliikenne on kuitenkin tärkeää sille, että ihmiset työllistyvät myös ruuhka-Suomen ulkopuolella, sanoi Hänninen.
Miljoonien leikkauksia
Hallitus leikkaa VR:n ostopalvelumäärätahoja reilulla 12 miljoonalla eurolla ja joukkoliikennepalvelujen ostoja yhteensä 15 miljoonalla eurolla. Lisäksi syyskuussa VR ilmoitti 50 miljoonan euron kustannussäästöistä ja yt-neuvotteluista, joiden piirissä on noin 2 800 henkilöä matkustajaliikenteestä. Koko maassa junaliikenne loppuu kokonaan 28 asemalta. Lakkautettavilla reiteillä tehdään 550 000 matkaa vuodessa.
Hänninen varoitti erityisesti koko raiteilla tapahtuvan henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle. Vaarana on se, että jos tai kun lakkautettuja linjoja ei mikään kaupallinen toimija halua ottaa, niin hallitus kilpailuttaa koko raideliikenteen. Tuolloin kävisi samoin kuin kermankuorintaan kannustavassa postilaissa.
Kermankuorintaa raiteillekin?
– Esimerkit Ruotsista ja Iso-Britanniasta eivät houkuttele ja maamme on harvaanasuttu. Jotkut raideosuudet ovat kannattavia ja kyllä kiinnostavat ”kermankuorijoita”. Mutta kuka enää sitten huolehtii koko valtakunnan liikenteestä? Tehdäänkö veronmaksajille kallis tukiautomaatti yksityisille liikennöitsijöille? Hänninen kysyi.
Vasemmistoliitto pitää välttämättömänä, että liikenneverkoston kunnosta ja toimivuudesta huolehditaan koko maassa. Hännisen mukaan tämä tarkoittaa kilpailukykyisiä vientisatamia, riittävän kattavaa lentoasemaverkostoa, hyvin toimivaa raideliikennettä ja nykyistä paremmassa kunnossa olevaa tieverkostoa.
”Korvaavia ratkaisuja löytynyt”
Liikenneministeri Anne Bernerin mukaan lakkautettaville junavuoroille on löytymässä korvaavia ratkaisuja.
– Markkinaehtoista linja-autoliikennettä harjoittavat yritykset ovat osoittaneet olevansa toimintakuntoisia ja joustavia tarttumalla aktiivisesti mahdollisuuteen tuottaa korvaavia liikennepalveluita yhteysväleille, joilla junaliikenne lakkaa tai vähenee ensi keväänä.
Berner kertoi välikysymykseen vastatessaan, että Helsingin ja Karjaan välillä liikennöivän Y-junan lopettaminen vaikuttaa etenkin siuntiolaisiin ja inkoolaisiin työ- ja opiskelumatkalaisiin. Käsittelyssä on ratkaisu, jossa raideliikenteen toimivaltaisena viranomaisena toimiva liikenne- ja viestintäministeriö valtuuttaisi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja Siuntion kunnan hankkimaan junaliikennettä Helsingin ja Karjaan välille.
Tampereen ja Keuruun välille on haettu yhtä linja-autoliikenteen reittiliikennelupaa, jolla liikennöidään kolme päivittäistä vuoroparia ja joka siten korvaa valtaosan lakkautettavasta junaliikenteestä.
Jyväskylä–Haapamäki–Seinäjoki-välille on haettu kahta reittiliikennelupaa, joilla saadaan lakkautettava junaliikenne korvattua.
– Palvelutaso näyttää paikka paikoin jopa paranevan näillä seuduilla.
Joensuun ja Nurmeksen välille on haettu reittiliikennettä, joka korvaa hyvin lakkaavat junavuorot.
Myös Joensuun ja Pieksämäen sekä Joensuun ja Helsingin välille on kummallekin haettu yhtä reittiliikennelupaa, jotka korvaavat aiemmin Pieksämäen ja Joensuun välillä liikennöidyn junayhteyden.
Kajaanin ja Oulun välille on haettu reittiliikennelupaa, joka korvaa väliltä poistuvan yhden junavuoron.
– Raideliikenteen säilymisen edellytykset tullaan turvaamaan kaikilla yhteysväleillä siihen asti, kunnes henkilöjunaliikenne on avattu kilpailulle. Ratkaisujen yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin, sanoi Berner.
Hän perusteli kilpailun avaamista asiakaslähtöisyydellä.
– Useiden Euroopan maiden kokemukset osoittavat, että kilpailun avaaminen on parantanut rautatieliikenteen palvelua asiakkaan kannalta, mikä on johtanut myös matkustajamäärien selkeään kasvuun. Lisäksi kilpailun avaaminen on tuonut yhteiskunnalle kustannussäästöjä.
uutiskirje 
