Terroristijärjestö Isis edustaa hyvin poikkeuksellista pahuutta tässä maailmassa. Useimpien aivan käsittämättömienkin ilmiöiden taustoja voi ymmärtää, vaikka niitä ei voisi mitenkään hyväksyä. Isis edustaa vain raakaa väkivaltaa, jonka keskiössä on erityinen viha tyttöjä ja naisia kohtaan.
Isis ja sen varjolla eri puolilla Eurooppaa voimistuva äärioikeisto ovat aatteellisestikin veljiä keskenään. Ne eivät inhoa mitään niin kuin erilaisuutta ja ajatuksen vapautta. Juuri ääriasenteita muslimeja vastaan Isis haluaa kärjistää iskuillaan. Se elää vastakkainasettelusta.
Aina kun jotain poikkeuksellista tapahtuu, julistetaan ettei Eurooppa tai jopa maailma ole entisensä. Tämä ei ole pitänyt paikkaansa ennen eikä pidä nyt. Viime vuosikymmenellä al-Qaidan pommit Espanjassa ja Englannissa eivät lopulta muuttaneet mitään.
Isis ja Euroopassa voimistuva äärioikeisto ovat aatteellisestikin veljiä keskenään.
Se mikä voi nyt muuttua, jopa sortua, on eurooppalainen projekti EU. Vapaan liikkumisen takaava Schengenin sopimus on ollut henkitoreissaan jo pakolaiskriisin takia. Kaikki halusivat Berliinin muurin kaatamista, mutta nyt muurit ovat taas muodissa jopa EU-maiden välillä. Terrorismin pelko ei ainakaan madalla niitä.
Tänäkin vuonna on nähty, että EU eurooppalaisena projektina elää usein Saksan ja Ranskan välisen akselin varassa. Nyt se horjuu. Pariisin iskut muuttuvat Ranskan äärioikeiston ääniksi ja liittokansleri Angela Merkelin suosio horjuu jopa hänen omassa puolueessaan avoimen pakolaispolitiikan takia. Jos Marine Le Penin johtama äärioikeisto nousee Ranskassa valtaan, katkeaa myös EU:ta koossa pitävä ja eteenpäin vievä akseli, semminkin kun hengenheimolaiset johtavat myös Unkaria ja Puolaa.
Isisin harjoittaman terrorismin juuria kaiveleva voi halutessaan mennä vuoteen 1099 ja ensimmäiseen ristiretkeen asti.
Paljon lähempää kuitenkin löytyy suora tapahtumaketju, joka osoittaa kansainvälisen seikkailupolitiikan arvaamattomuuden. Neuvostoliitto miehitti Afganistanin jouluna 1979. Muslimikapinalliset saivat Yhdysvalloilta aseellista ja muuta tukea syntyneessä sodassa, josta kuoriutui terroristiverkosto al-Qaida. Sen iskut Yhdysvaltoja kohtaan huipentuivat 11.9.2001, mikä antoi maan haukkaoikeistolle tekosyyn hyökätä Irakiin vuonna 2003. Sisällissodasta ja valtatyhjiöstä syntyi Isis, jonka pahuudelle ei löydy vertaa menemättä natsi-Saksaan asti.
Venäjän presidentti Vladimir Putin hahmotteli jo syyskuussa Isisiä kohtaan samanlaista liittoumaa kuin natseja vastaan. Jos tästä onnettomuudesta jotain hyvää seuraa, niin se on Venäjän ja lännen vastakkainasettelun lientyminen yhteisen vihollisen edessä.
Tilanne on kuitenkin pirullinen. Juuri summittaisilla pommituksilla muun muassa hääseurueisiin on aiheutettu Lähi-idässä aivan yhtä syvää surua kuin Pariisissa nyt koetaan. Osa siitä muuttuu vihaksi, joka on altis jihadistien kutsuhuudoille.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 