Maanantaina alkavan Pariisin ilmastokokouksen järjestäjillä on kova paine julistaa kokous menestykseksi. Siihen riittänee, että sopimus ylipäätään saadaan aikaan. Vaarana on vesitetty sopimus ja illuusio siitä, että aikaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on vielä vaikka kuinka paljon.
Tärkeintä on ymmärtää, että nyt täytyy olla tosissaan. Vastuuta ei voi loputtomasti sysätä toisille tai kauas tulevaisuuteen. Aivan liian monta vuotta on jo hukattu. Tavoitteeksi pitää ottaa hiilidioksidipäästöjen lopettaminen vuoteen 2050 mennessä. Tämä on aivan realistista.
Eri maiden ilmoittamat päästövähennyshankkeet eivät riitä pysäyttämään lämpenemistä alle kahteen asteeseen. Siksi ne voivat olla vain alku, ja niitä on säännöllisesti tarkistettava ja kiristettävä.
Luonto ei palkitse hyvästä yrityksestä eikä tee kompromisseja.
Kehittyneiden maiden on kannettava vastuunsa ja tuettava kehitysmaita ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Haavoittuvimpien maiden vahinkojen korvaamista varten on perustettava mekanismi.
Pariisin sopimus astuisi voimaan vasta vuonna 2020. Samalla on sovittava päästöjen nykytahtia nopeammasta vähentämisestä jo tämän vuosikymmenen aikana.
Neuvotteluiden taustalla häilyy tiedostamaton harhakuvitelma, että ilmasto käyttäytyisi kuin inhimillinen neuvottelukumppani. Näinhän ei tietenkään ole. Luontoa ei voi huiputtaa niin kuin toisia valtioita tai ihmisiä. Luonto ei palkitse hyvästä yrityksestä eikä tee kompromisseja. Ilmasto muuttuu vääjäämättä, kun ihminen aiheuttaa ilmastoa lämmittäviä päästöjä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen luokitellaan helposti luonnonsuojeluksi. Enemmän on oikeastaan kyse ihmisen suojelusta. Luonto ei häviä minnekään, se vain muuttaa muotoaan. Lajeja katoaa, toisia runsastuu. Ihmisen pärjäämisen laita on paljon huonommin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin muihin globaaliongelmiin. Sekä maiden välillä että niiden sisällä heikoimmassa asemassa olevat kärsivät eniten.
Kun pakolaisia nyt on kymmeniä miljoonia, uhkaa lähivuosikymmeninä tulla satoja miljoonia ympäristöpakolaisia. Ilmastonmuutoksen aiheuttama elinolosuhteiden huononeminen lietsoo osaltaan sotia ja terrorismia.
Suomi ei ole ilmastonmuutosasioissa mallioppilas eikä edusta EU:n sisällä vahvinta ilmastolinjaa. Sipilän hallitus on nopeasti heikentämässä Suomen panosta.
Monien pätevien laskelmien mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen olisi globaalisti taloudellisesti kannattavampaa kuin sen seurausten korjaaminen. Mitä nopeammin toimitaan, sitä halvemmalla selvitään. Tämän luulisi vetoavan Sipilän hallitukseen, joka on niin kovasti väittänyt olevansa huolissaan lapsillemme jäävästä perinnöstä.
Ne maat, jotka panostavat puhtaaseen teknologiaan nyt, ovat tulevaisuudessa etulyöntiasemassa.
arto.huovinen@kansanuutiset.fi
uutiskirje 