Hallitus korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen enimmäismääriä noin 30 prosentilla. Korotus koskee muun muassa terveyskeskus- ja poliklinikkamaksuja, kotipalveluita, lyhytaikaista laitoshoitoa, lääkärintodistuksia sekä lastensuojelun maksuja.
Pahiten korotuksesta kärsivät paljon sairastavat pienituloiset ihmiset. Samaan aikaan leikataan myös lääke- ja matkakorvauksia. Näiden toimien yhteisvaikutuksia ihmisten arkeen ja toimeentuloon ei hallituksessa kuitenkaan ole arvioitu – taaskaan. Tätä ovat ihmetelleet lukuisat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat.
Korotuksen suuruus saattaa asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa jopa ihmisten käyttäytymiseen. Vaarana on, että ne, jotka todella tarvitsevat esimerkiksi terveyspalveluita eivät niihin enää kohonneen hinnan takia hakeudu. Tästä seuraa todennäköisesti se, että ennaltaehkäisevän hoidon osuus pienenee. Ihmiset tulevat terveyskeskuksiin entistä sairaampina, vasta silloin kun on pakko. Tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun sairaudet pitkittyvät ja aiheuttavat jälkitauteja.
Ihmiset tulevat terveyskeskuksiin entistä sairaampina, vasta silloin kun on pakko.
Myös lapsiperheissä asiakasmaksujen korotukset tuntuvat. Kaikilla ei ole varaa maksaa yksityisiä terveydenhuollon vakuutusmaksuja, eikä niiden pitäisi pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa edes olla ensisijainen vaihtoehto. Itsekin olen aina käynyt lasten kanssa terveyskeskuksessa. Mutta nyt, kun hallitus rokottaa lapsiperheitä myös korottamalla päivähoidon maksuja ja irrottamalla lapsilisän indeksistä, rahat alkavat olla monissa perheissä tiukalla.
Voiko hyvinvointivaltiosta enää edes puhua, jos ihmisillä ei ole varaa hoitaa omaa tai lastensa terveyttä?
Myös vanhusten hoito huolestuttaa. Vanhusten oletetaan pysyvän entistä kauemmin kotona, ja tämä on kirjattu tavoitteeksi myös hallitusohjelmaan. Samaan aikaan korotetaan kotihoidon maksuja tuntuvasti. Laitoshoidon paikkoja on jatkuvasti liian vähän ja hoitajien määrääkin on tarkoitus vähentää. Jokin tässä yhtälössä ei toimi. Ne, joilla ei ole paksua lompakkoa tai huolehtivia omaisia, jätetään tyhjän päälle.
Tällä hetkellä osalla meistä on varaa yksityisiin palveluihin tai pääsy työterveyspalveluihin, osa joutuu tyytymään pitkiin jonoihin ja nouseviin hintoihin julkisella puolella. Tulevassa sote-uudistuksessa on ehdottomasti huomioitava näiden palveluiden tasa-arvoinen jakautuminen sekä eri väestöryhmien kesken että alueellisesti.
Kansan kahtia jakaminen on lopetettava, tässäkin asiassa.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
uutiskirje 
