Historiasarja Suomi on ruotsalainen (2013) nostatti meillä melkoisen mylläkän. Sarjan juontajalle, kirjailija ja työterveyslääkäri Juhani Seppäselle alkoi tulvia sen sortin fanipostia, että hän joutui vaihtamaan puhelinnumeronsa salaiseksi. Myös allekirjoittanut sai nettisonnasta osansa (”Päivän Lammas”, ”Svedupunikki”).
Näin jälkikäteen tuntuu siltä, että aggressiivisen palautteen sytykkeenä on ollut sarjan provosoiva nimi. En pidä sitä itsekään onnistuneena. Niinpä kirjoitin silloiseen juttuuni otsakkeeksi Ruotsalaisuuden jäljet Suomessa. Siitä sarjassa myös on kysymys, ei mistään pakkoruotsin propagoimisesta.
Marjo Vilkon käsikirjoittaman sarjan punaisena lankana on Suomen ja Ruotsin suhde koettuna ensisijaisesti suomalaisesta näkövinkkelistä käsin.
Haastatteluissa ei ole pelkoa puhuvien päiden yksitotisesta virrasta. Sarja on toteutettu vaihtuvia haastattelumiljöitä myöten elävästi ja jopa niin, että vähempikin lennokkuus olisi riittänyt. Mukaan on mahdutettu niin paljon kiinnostavia kysymyksenasetteluja, ettei syvempään käsittelyyn ole aikaa. Kaikki jää paljolti pintaraapaisun varaan.
Mutta hyvä näinkin. Seppänen on miellyttävä juontaja, hän kohtaa alansa rautaisia ammattilaisia eikä kadunmiesten ja -naisten ääntä nuorta polvea myöten ole unohdettu.
Aloitusjaksossa lähdetään perustalta: Suomi on kuin kiehtova rajatilamaa, portti idän ja lännen välissä. Näkemystä täsmennetään osin tuttujen, mutta myös uutta virtaa alleen saaneiden näkökulmien kautta. Lundin yliopiston historian professori Dick Harrsion puhuu pikkuvelikompleksista. Sen yhteydessä hän vetää mukaan myös norjalaiset sekä etniset vitsit.
Harrison ei sano tätä, mutta ehkä se on vain loogista: vuosisatainen suhteemme Ruotsiin on oleellisesti alamaisen, ja tätä painolastia on sitten haluttu purkaa riittävän murjovilla vitseillä. Professori viittaa myös urheiluareenan suuntaan: kun Suomi pelaa, mutta Ruotsi ei, niin ruotsalaiset kannattavat Suomea. Harrisonin mukaan kuvio ei toimi toisin päin.
Edesmennyt Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Hannu Olkinuora (jonka muistolle jakso on omistettu) laukoo tarkasti, Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma sekä historiantutkija Marja Vuorinen kertaavat aatelisten osuutta. Kirjailija Miika Nousianen ihmettelee ruotsalaisten monarkia-innostusta. Sen laineiden nostattamisessa meillä hän katsoo merkittävän roolin olevan iltapäivälehdillä.
Kuvissa on näkyvästi mukana Suomenlinna, Helsingin ylivertainen helmi. Sen muodossa täsmentyy vaikuttavalla tavalla Ruotsin mahti tärkeänä osana Suomen historiaa. Jatkossa kerrataan enemmänkin historiaa, samoin taloutta, hyvinvointiyhteiskuntaa, ja totta kai, myös kieltä.
Suomi on ruotsalainen. TV1 tiistaina klo 18.30
uutiskirje 
