Koulujen historiantunneilla opetettiin, että 1848 oli Euroopan hullu vuosi. Tuon vuoden aikana monissa Euroopan maissa syttyi vallankumouksia ja väkivaltaisia kapinoita, joita innoittivat liberalismin, sosialismin ja nationalismin aatteet, kiteyttää Wikipedia.
Miksikähän kutsutaan nyt päättyvää vuotta 2015 runsaan 150 vuoden kuluttua? Hulluja, jopa pähkähulluja, on ollut myöhemminkin. 2015 jää kenties historiaan tapahtumista, jotka aloittivat nykyisin tuntemamme Euroopan unionin romahduksen ja paluun juurilleen vapaakauppa-alueena.
Eurooppalainen solidaarisuus osoittautui sanahelinäksi ja unionia vastustavan äärioikeiston eteneminen ennakoi poliittisen yhteistyön rapautumista. Tämä oli vuosi, jona aidat palasivat rajoille.
Terrorismi tuli Suomeen ja siihen syyllistyivät nimenomaan kanta-suomalaiset.
Hullua vuotta 2015 innoitti suurista aatteista vain nationalismi, usein vielä äärimmäisessä muodossaan.
Euroopan unioni poliittisena projektina on ollut ylätason hanke. Kansalaiset ovat osassa maita saaneet äänestää sen syvenemisestä – usein montakin kertaa ennen kuin ovat osanneet äänestää oikein. Suuria protesteja unionia vastaan ei kuitenkaan ole aiemmin nähty.
Eurooppalainen identiteetti ei lopulta kestänyt edes pientä pintaraapaisua. 500 miljoonan asukkaan maanosa on tolaltaan miljoonan sotaa ja hävitystä pakenevan takia. Pelkästään 4,5 miljoonan asukkaan Libanonissa on enemmän pakolaisia kuin koko edelleen rikkaassa Euroopassa.
Euroopassa ei ole pystytty viemään käytännön tasolla läpi edes syksyllä päätettyä vastuunjakoa turvapaikanhakijoista. 90 prosenttia heistä on kolmessa unionin 28 jäsenmaasta.
EU on aina heikoin niillä alueilla, missä sitä eniten tarvittaisiin. Eurooppaa ei vaivaa pakolaiskriisi, vaan solidaarisuuskriisi. Vapaan liikkumisen takaava Schengenin sopimus on ensimmäisenä uhattuna, mutta jos äärioikeiston voitot Unkarissa ja Puolassa saavat seurakseen vielä Ranskan, on nykyisen EU:n tarina loppu hyvin pian.
Myös Suomi meni hulluksi tänä vuonna – mutta tuli järkiinsäkin. Perussuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja hallitukseen kääntääkseen heti takkinsa useimmissa asioissa. Puolueen sanoma huomattiin bluffiksi poikkeuksellisen nopeasti ja kannatus puolittui puolessa vuodessa.
Aivan uutta Suomessa on kuitenkin poliittisen väkivallan räjähdysmäinen kasvu. Äärioikeisto on syyllistynyt useisiin tuhopolttoihin ja muihin vahingontekoihin pakolaiskeskuksia vastaan. Vuosi 2015 jää historiaan myös siitä, että terrorismi tuli Suomeen ja siihen syyllistyivät nimenomaan kantasuomalaiset.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
