KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mikä mies oli Martti Larni?

Kirjailija Martti Larnin (oik.) muotokuva paljastettiin vuonna 1963. Vasemmalla muotokuvan maalaaja, taiteilija Oiva Hurme.

Kirjailija Martti Larnin (oik.) muotokuva paljastettiin vuonna 1963. Vasemmalla muotokuvan maalaaja, taiteilija Oiva Hurme. Kuva: Kansan Uutisten arkisto

Pirjo Hämäläinen
1.2.2016 18.09
Fediverse-instanssi:

Saatana saapui 1930-luvulla Moskovaan ja siellä tihutyöt tehtyään se suuntasi Helsinkiin ja otti nimekseen Martti Larni. Vai livahtiko pienikasvuinen riivaaja jo vuonna 1909 maalarin poikaan, joka syntyi Pakilassa Martti Johannes Laineena?

Punaisesta terrorista väitellyt Erkki Vettenniemi suhtautuu Solženitsyn-kirjassa (Teos 2015) Larniin myrkyllisesti. Kirjailija, osuuskauppamies ja Elanto-lehden toimittaja Larni nousee Aleksandr Solženitsynin päävastustajaksi ja pimeyden armeijan kenraaliksi, jonka sanat ja teot vavisuttavat koko maailmaa.

Vettenniemelle Larni on KGB:n agentti, tšekistien suomalainen apuri, antisemiitti, narri ja hölmönpuoleinen klovni. Ja tietysti tuo viheliäinen mies on tulenpalava kommunisti, joskin ilman jäsenkirjaa.

Larnin amerikkalaissatiiri nauratti Itä-Euroopan lukijakuntaa ja Neuvostoliitossa hän nousi aivan valtavaan maineeseen.

Solženitsynin ensimmäistä maailmansotaa ja Venäjän historian murroskohtaa käsittelevä Elokuu neljätoista ilmestyi vuonna 1972 suomeksi ja sai aikaan odotettua kuohuntaa: Tiedonantaja hyppi tasajalkaa ja Suomi-Neuvostoliitto-Seura yritti estää hankkeen. Kansan Uutisten kantaa en tiedä, mutta kaksi vuotta aiemmin venäläiset olivat tukistaneet lehteämme Solženitsynin hyysäämisestä.

Larnin puistattava rikos oli Literaturnaja gazetassa julkaistu Solženitsyn-artikkeli, jonka pakinoivassa kielessä haistoi tosiaankin rikinkatkua: ”Jos tietynlaisella kirjailijalla on allergia aurinkoa kohtaan, hän kuvaa auringon helvetin sikiönä, kun taas yötä ja pimeyttä hänellä verhoaa romanttinen usva.”

Nykyinen Literaturnaja gazeta on konservatiivien ja nationalistien temmellyskenttä, mutta 1970-luvulla sivistyneistö luki halukkaasti lehteä, jossa vilahteli toisinaan myös Jevgeni Jevtušenkon pisteliäitä näkemyksiä. Vettenniemen mielestä Larnin artikkeli oli kuitenkin KGB:n kallispalkkainen tilaustyö.

On mahdotonta sanoa, pitääkö väite paikkansa, sillä lähdeviitteitä Vettenniemi ei viljele eikä lähdekritiikkiä sen kummemmin harrasta. Ainakin Larnin tapauksessa Vettenniemelle kelpaa kaikki moska, mikä todistaa miestä vastaan.

Älyttömin esimerkki on Joulukuun ryhmän julkaisema Matka Neuvosto-Suomessa, spekulatiivinen fiktio vuodelta 1984. Larni-raivonsa sokaisema Vettenniemi ei kirjasen huumoriluonnetta ymmärrä, vaan naama kurtussa hän pauhaa, miten ”Seinäjoen Lakeuden rististä tuli punatähdellä varustettu Martti Larnin kulttuurikeskus”.

Olisi kiinnostava tietää, miksi juuri Seinäjoella otettiin mallia Neuvostoliitosta ja alettiin nimetä laitoksia merkkihenkilöiden mukaan. Ja onko tilanne ennallaan? Onko Pohjanmaan lakeus Euroopan viimeinen kolkka, jossa eletään yhä punatähden kelmeässä hohteessa?

Totisena torvensoittajana Vettenniemi lukee Joulukuun ryhmän (sinänsä typerää) satiiria väärin, ja luultavasti hän nielaisisi nikottelematta myös Jonathan Swiftin kuuluisan esseen. Kärkevä pappismies ehdotti siinä, että Irlannin köyhät myisivät lapsensa rikkaamman väestönosan ruuaksi.

Satiiri herättääkin helposti pahennusta, sillä se on liioittelua, karnevalisointia, šokeeraamista ja muiden tyylilajien pilkkaa. Alan etevimpiä taitajia ovat meillä Pentti Haanpää, Veikko Huovinen, Jorma Korpela, Erno Paasilinna, Nenä, Origo – ja kaikissa listauksissa myös Martti Larni.

Neuvostoliiton vaikutuspiiriin Larni joutui Yhdysvaltain kautta: Elanto-lehden rutiineihin kyllästyttyään hän haki vaihtelua amerikansuomalaisesta Työväen Osuustoimintalehdestä.

Rapakontakaiset kokemukset tarjosivat kosolti aineistoa romaaniin Neljäs nikama eli veijari vasten tahtoaan (1957), jossa Larni pilkkasi amerikkalaista humpuukia ja amerikkalaista unelmaa. Tavallisesta Jeremias Suomalaisesta leipoutui jenkeissä tohtori ja professori Jerry Finn.

Larnin amerikkalaissatiiri nauratti Itä-Euroopan lukijakuntaa ja Neuvostoliitossa hän nousi aivan valtavaan maineeseen. Mikäli oikein muistan, Viipurin kirjaston suomalaisessa hyllyssä seisoi takavuosina lähinnä Larnia, Maiju Lassilaa ja Sylvi Kekkosta.

Amerikka-aiheessa oli ulkokirjallista vetovoimaa, mutta Larnin teoksissa täytyi olla muutakin. Neuvostoihmiset olivat ahkeria ja vaativia lukijoita, joten mikä tahansa palturi ei olisi heihin purrut. Tekijänoikeudet olivat Neuvostoliitossa kuitenkin retuperällä eikä Larni päässyt miljoonapainoksilla ikinä rikastumaan.

Jos Vettenniemi olisi Larnin tuotantoa vähänkin vilkaissut, hän ei kutsuisi tätä niin estoitta narriksi ja hölmönpuoleiseksi klovniksi.

Suomalainen Boris Cederholm paljasti jo vuonna 1929 Solovetskin vankileirin kauhut ja Solženitsyn-käännökset toivat koko painajaismaisen arkipelagon kansamme tietoisuuteen.

Larni teki puolestaan historiaa kuvaamalla suomalaisten vankileirien piiloon jääneitä raiskauksia: romaanissa Kuilu (1937) valkoinen esikuntaupseeri ahdistelee punavankimiestä ja lupaa seksin korvikkeeksi lyhyempää rangaistusta.

Kuilun homoseksuaaliset teemat epäilyttivät kustantajaa ja herättivät lukijoissa niin suurta tyrmistystä, että Laineena siihen asti elänyt kirjailija joutui muuttamaan nimensä Larniksi.

Oudolta tuntuu myös Vettenniemen väite, jonka mukaan Larni väsäsi Literaturnaja Gazetan artikkelin lukematta edes Solženitsynin romaania, koska se oli ilmestynyt vasta venäjäksi. Miksi Vettenniemi olettaa, ettei ”KGB:n agentti ja tšekistien suomalainen apuri” osannut neuvostomaan kieltä?

Nikolai Nekrasovin, Aleksandr Blokin ja Jevgeni Dolmatovskin kääntämiseen Larnin kielitaito ainakin riitti. Talonpoikien ystävä Nekrasov arvuutteli 1870-luvulla, kenen on Venäjällä hyvä elää, Blok oli hopeakauden suuri modernisti ja Dolmatovski sodan ja eritoten Taipaleenjoen runoilija.

Vettenniemen omat venäjän taidot herättävät kysymyksiä. Solženitsyn-kirjan lopussa luetellaan pitkä rivi lähdeteoksia, mutta ainuttakaan venäläistä julkaisua silmiini ei osunut. Jonkinlaista tuntumaa kieleen Vettenniemellä on pakko olla, sillä kovin ikävästi hän tölvii Esa Adriania ja Markku Lahtelaa, Solženitsynin suomalaisia kääntäjiä.

Isänsä puolelta venäläinen Adrian eli Anisimoff ja toisinajattelun konkari Lahtela eivät kuulemma ”Gulagin poikaa” – avaintermiä – ymmärtäneet, vaan väänsivät sen vankilanjohtajan ja kulakin pojaksi. Uskokoon ken tahtoo ja kehtaa.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset