Suomesta on tullut vieras maa, jossa huhujen mukaan kaksi ääripäätä tappelee keskenään samalla, kun valtaosa ihmisistä elää tavallista elämäänsä. Rasistisesta puheesta ja väkivallasta on tullut niin tavallista, että poliisi poistaa kaduilta mieluummin rauhanomaiset protestoijat, joiden läsnäolo saattaisi provosoida rasisteja.
Ajatusta ääripäistä vaalitaan, vaikkei pystytä määrittelemään kovin tarkkaan, keitä siihen toiseen oikeastaan kuuluu. Tärkeintä tuntuu kuitenkin olevan sen uskotteleminen, että aktiivinen rasismin vastustaminen olisi ääriajattelua, vaikka juuri se on sitä, mitä jokainen tolkun ihminen tekee.
Välinpitämättömyys yhteiskunnallisia asioita kohtaan on haitallista myös välinpitämättömille itselleen. Odinin soturit ja muut nettikeskustelijat fantasioivat paitsi maahanmuuttajien myös itse määrittelemiensä “suvakkien” pahoinpitelemisestä. Matka sanoista tekoihin on lyhyt, ja esimerkiksi rasististen katupartioiden hyväksyminen viestittää, että kaduilla saa käyttää oman käden oikeutta.
Ovatko seuraavaksi vuorossa sitten “kantasuomalaiset”?
Miksi pelkässä sivusta seuraamisessa ei ole mitään tolkkua? Rasistisia tavoitteita ajavat ovat itse määritelleet vastapuolensa eli ne, jotka eivät ole valmiita sulkemaan rajoja ja kohtelemaan kaikkia turvapaikanhakijoita lähtökohtaisesti rikollisina. Tämän “ääripään” media ja vallanpitäjät ovat tyytyväisinä ottaneet omakseen ja tehneet rasismin ja äärioikeiston vastustamisesta likipitäen suomalaisuuden vihaamista.
Kun äärioikeiston annetaan mellastaa mielivaltaisesti, kukaan ei lopulta ole turvassa. Ensin tulilinjalla ovat maahanmuuttajat ja ne, jotka eivät suhtaudu maahanmuuttoon kielteisesti ja pyrkivät jopa auttamaan turvapaikanhakijoita. Ovatko seuraavaksi vuorossa sitten “kantasuomalaiset”, jotka eivät vihaa turvapaikanhakijoiden auttajia? Entä heidän jälkeensä? Historiasta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, miten äärioikeisto kohtelee toisinajattelijoita.
Mutta miksi Suomessa, miksi juuri nyt? Ei tämä maa ennen ollut tällainen, että mielipiteidensä vuoksi voi oikeasti joutua pelkäämään turvallisuutensa puolesta. Uskon, että yksi syy löytyy hallituksesta. Perussuomalaisten riveistä löytyy lukuisia avoimen rasistisia henkilöitä ja osalla puolueen kansanedustajista on suoria yhteyksiä äärioikeistolaisiin liikkeisiin.
Olen melko varma, että Suomesta löytyy paljon perussuomalaisten äänestäjiä, jotka kokevat tulleensa petetyiksi, kun rajat ovat edelleen auki, ja Kreikka saa tarvitsemansa tukipaketit. Nyt heidän turhautumisensa purkautuu ikävimmällä mahdollisella tavalla.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
uutiskirje 
