”Kuntaliitoksia tarvitaan edelleen”

Kuntaliitoksia tarvitaan jatkossakin sote-uudistuksesta huolimatta, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

– Kuntarakenne ei missään tapauksessa ole valmis. Sote- tai maakuntauudistus ei poista tarvetta kuntaliitoksiin.

Paras tie on Kietäväisen mukaan vapaaehtoiset liitokset.

Kuntien tehtävät ja verotuotot vähenevät maakuntauudistuksen takia, joten jäljelle jäävien tehtävien hoitamiseksi isommat hartiat saattaisivat olla kuntalaisen etu.

Ruotsissa ja Tanskassa kuntien määrä on kasvanut hienokseltaan. Kietäväisen mukaan tämä on ymmärrettävää, vaikka hän ei usko saman toistuvan Suomessa.

– Kuntien lukumäärä on toissijainen seikka sen rinnalla, että kunta toimii.

Valtuustot ovat demokratian mittari

Maakuntauudistuksen myötä kunnissa pohditaan valtuuston kokoa. Kietäväisen mukaan pää täytyy pitää kylmänä.

– On unohdettu, että kunnallinen itsehallinto tarkoittaa kansalaisten itsehallintoa kotikunnassaan. Se ei ole kuntaorganisaation itsehallintoa, Kietäväinen näpäyttää.

– Emme saa lähteä pienentämään kunnanvaltuustoja, vaikka kuntien tehtävämäärä kapenee. Se on väärä lääke, tässä tarvitaan demokratiaa.

Kunnan elinvoima on Kietäväisen mukaan eri asia kuin elinkeinopolitiikka. Elinvoimainen kunta on nykyistä avoimempi ja entistä verkottuneempi kansalaisyhteiskunnan ja yritysten kanssa.

– Elinvoimainen kunta houkuttaa mahdollisimman monenlaisia toimijoita toimimaan samaan suuntaan.

Koko Euroopassa haetaan kunnille uudenlaista, avoimempaa toimintatapaa. Suomessa tulevaisuuden kunta -hanketta toteutetaan koko eduskunnan voimin. Kietäväinen odottaa hankkeelta hyviä tuloksia.

Valtionosuudet taas uusiksi

Kuntien tuloista tipahtaa pois niin iso pala, että kuntalakia ja vastikään uudistettua valtionosuusjärjestelmää täytyy korjata jälleen kerran.

Valtionosuuksista tulisi Kietäväisen mukaan tehdä väliaikaisratkaisu.

– Aika uhkaa loppua kesken. Tässä ei ehditä tehdä toimivaa systeemiä.

Väliaikaisratkaisuksi sopisi, että maakuntien rahoitus määritettäisiin kunkin alueen keskimääräisten asukaskohtaisten sosiaali- ja terveysmenojen mukaan. Tarkastelujaksoksi voitaisiin ottaa kolme vuotta satunnaisten menoerien tasaamiseksi.

– Tämä ei romauttaisi yhdenkään maakunnan rahoitusta.

Yksituumaisuus olisi tarpeen

Maakuntien rahoituksen rakentamisen Kietäväinen jättäisi parlamentaariselle työryhmälle.

– Kyseessä on sen verran suuri hanke, että se on tarpeen rakentaa huolella. Paras tulos saadaan siten, että mukana ovat sekä hallitus- että oppositiopuolueiden edustajat.

Muutoin voi käydä niin, että seuraava hallitus ottaa maakuntajaon uudelleen esille ja muuttaa sen mieleisekseen.

– Tarvitaan rahoitusmalli, joka turvaa kuntien ja maakuntien elinvoiman ja toimintakyvyn. Tästä tarvitaan parlamentaarinen konsensus.

Kietäväinen muistuttaa, että edellinen sote-uudistus kaatui rahoitukseen ja siitä juontuneeseen perustuslailliseen kiistaan. Sama uhkaa nykyistä mallia.

– Tarvitaan näköala, minne ollaan menemässä. Maakuntien sote-osuutta ei voi laskea vuosikausiksi keskimääräisten kustannusten varaan.