Kansanedustaja Katja Hänninen on pettynyt kilpailukykysopimukseen, vaikka pakkolakipaketti olisi toteutuessaan vielä huonompi. Sopimuksella palkkoja alennetaan esimerkiksi vuosittaista työaikaa 24 tuntia pidentämällä. Työajan pidentämisen tavasta sovitaan tarkemmin työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.
– Tiedämme, että meillä on valtava joukko ihmisiä, jotka tekevät vastentahtoista osa-aikatyötä. Miksi työtunteja ei tarjota heille lisää? Silloin lisätunnit kohdistuvat niille, jotka niitä eniten tarvitsevat ja tuloerot kapenevat. Sen sijaan työajan pidennys kohdistetaan pakolla kokoaikatyötä tekeville. Onko tässä mitään järkeä? Hänninen kysyy.
Yksi merkittävimmistä kysymyksistä on Hännisen mukaan julkisen sektorin lomarahojen leikkaus peräti 30 prosentilla. Lomarahojen leikkaus kohdistuu jo valmiiksi palkkakuopassa olevaan naisvaltaiseen, julkiseen sektoriin. Hän kysyy, mihin on unohtunut tavoite miesten ja naisten samapalkkaisuudesta.
– Tasa-arvoinen palkkaus on ihmisoikeuskysymys, eikä sitä voi ohittaa kilpailukykyloikkiin vedoten. Neuvottelupöytiin tarvitaan nyt lisää naisia, Hänninen vaatii.
Ostovoima alenee
Työnantajamaksujen siirtäminen työntekijöiden maksettavaksi heikentää Hännisen mukaan ostovoimaa merkittävästi. Ostovoiman heikkeneminen näkyy heti esimerkiksi ravintola- ja matkailualan yrittäjien toimeentulossa.
Verohelpotukset eivät myöskään ole Hännisen mukaan ratkaisu, koska ne loisivat vain lisää pienituloisiin kohdistuvia leikkauspaineita.
– Jos tavallisen palkansaajan on joustettava ja annettava omalla työllään ansaitsemastaan palkastaan jopa satoja euroja ”yhteiskunnan pelastamiseksi”, niin saammeko todella vastapainoksi lisää työpaikkoja ja verotuloja? Oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa olisi veroremontin tekeminen. Kaikkia ansio- ja pääomatuloja on verotettava yhteisen progressiivisen taulukon mukaan ja erillisestä pääomatuloverosta on luovuttava sekä osinkoveroja kiristettävä, Hänninen vaatii.
uutiskirje 
