KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Kuntanationalismi hajottaa Lappia

Kirjoittajan mukaan Rovaniemi mainostaa itseään ”maakunnan Rovaniemeksi”, mikä pitää muistaa myös päätöksiä tehtäessä.

Kirjoittajan mukaan Rovaniemi mainostaa itseään ”maakunnan Rovaniemeksi”, mikä pitää muistaa myös päätöksiä tehtäessä. Kuva: Miira Rauhamäki

Esko-Juhani Tennilä, Rovaniemi
6.3.2016 10.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Lapilla oli sotien jälkeisessä Suomessa karu siirtomaan asema. Räikeimmillään tämä näkyi pääosin etelän metsäyhtiöiden muodostaman Pohjolan Voiman sulkiessa Kemijoki-suun voimalaitospadolla vuonna 1949 saadakseen käyttöönsä edullista sähköä. Pato esti lohen pääsyn Kemijokeen ja sen sivujokiin ja vei näin tärkeän osan rantatalojen leivästä.

1960-luvulle tultaessa metsätyö koneellistui ja Lapin laajan maaseudun pientilalliset menettivät tienestinsä. Moni lappilaisperhe joutui muuttamaan työn perässä Ruotsiin saakka. Siinä vaiheessa Suomessa havahduttiin vahvistamaan aluepolitiikkaa ja Lapissa otettiin käyttöön näkyvä vaikuttaminen valtiovallan päätöksiin.

Tuloksia myös saatiin. Kemijärvelle perustettiin sellutehdas vuonna 1965 ja Tornioon Outokummun terästehdas vuonna 1976. Myös eri oikeusasteissa loputtomasti pyöriteltyjen lohikorvauksien maksamiseen tarvittiin karvalakkilähetystöä, joka valtasi oikeusministeriön. Lapin yliopiston perustamiseen Rovaniemelle vuonna 1979 tarvittiin koko maakunnan tukea ja yhtenäistä toimintaa sekä maan korkeimman johdon, eli presidentti Urho Kekkosen tukea.

Nyt kun Lappi on muiden maakuntien tavoin viimein saamassa todellista päätösvaltaa (toivottavasti) omaavan itsehallinnon, maakunta on pahasti hajalla. Se on viime aikoina näkynyt maakunnan kahden sairaanhoitopiirin täysin erilaisissa lausunnoissa Sipilän hallituksen sote-päätökseen, ja nyt viimeksi maakunnan eri osien erilaisessa kannassa koskien Lapin yliopiston esitystä ostaa kaikki Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet.

Lapin yliopisto pyrki osakkeiden ostoehdotuksella vahvistamaan asemaansa tilanteessa, jossa etelän yliopistoeliitti haikailee paluuta menneeseen, eli vain viiteen yliopistoon.

Lapin yliopiston esityksen vaikutuksia ammattikorkeakouluille ei kuitenkaan selvitetty kunnolla. Seurauksena tästä olivat ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilöstön katumielenosoitukset Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Mielenosoitusten nimikkeenä oli ammattikorkeakoulujen tunnelmista paljon kertova ”Ylikäveltyjen esilletulo”.

Aikaa osakekauppojen vaikutusten laajapohjaiseen selvittämiseen olisi ollut, sillä Sipilän keskustajohtoinen hallitus ei voi Lapista yliopistoa viedä.

Esitinkin Rovaniemen valtuustossa 15.2. kaupunginhallituksen ajaman pikakaupan hylkäämistä ja yliopiston, ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden sekä Rovaniemen, Kemin ja Tornion edustajien työryhmän perustamista käsittelemään Lapin yliopiston esittämän osakkeiden oston vaikutuksia koko konserniin.

Esitykseni hylättiin Rovaniemen valtuustossa äänin 50–4, tyhjiä 5. Se osoittaa miten kovia asenteet Rovaniemellä ovat.

Kovia ne myös Kemin ja Tornion kuntapolitiikkojen taholla. Kemin kaupunginjohtaja ja Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Nissinen on lehtilausunnossa suoranuottisesti suositellut Meri-Lapin ammattikorkeakouluja suuntautumaan Ouluun.

Myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin äskettäisessä sote-lausunnossa oli suuntana Oulu, kun taas Lapin sairaanhoitopiiri pitää hallituksen sote-esitystä Lapin kannalta toimivana.

Rovaniemi mainostaa itseään ”maakunnan Rovaniemeksi”, mikä pitää muistaa myös päätöksiä tehtäessä. Oulua kumppaniksi kiihkeästi haikailevien kemiläisten kuntapoliitikkojen kannattaa puolestaan miettiä kahdesti, miten iso vaikuttaja Kemi 200 000 asukkaan Oulun kaupungin kyljessä olisi.

Meri-Lapissa kannattaa muistaa myös se, miten kävi Kajaanissa vuodesta 1900 toimineelle opettajakoulutukselle. Ensin se liitettiin 1970-luvulla kauniiden puheiden kera osaksi Oulun yliopistoa, joka muutama vuosi sitten lakkautti opettajakoulutuksen Kajaanissa ja siirsi sen Ouluun.

Myös puolueiden Lapin piirijärjestöjen pitäisi olla huolissaan Lapin hajaannuksesta. Aikoinaan ne vetivät linjaa ja organisoivat yhdessä Lapin liiton kanssa lähetystöjä Helsinkiin ajamaan Lapin asiaa. Nyt maakunnan kannalta tärkeitä sote- ja korkeakoululinjauksia tehtäessä piirijärjestöt ovat olleet hiljaa kuin pissa sukassa. Se on lisännyt ”kuntanationalismia”, jossa eri kunnissa asuvat saman puolueen kuntapäättäjät ovat täysin eri kannoilla ja keskenään riitaisia. Näin ei Lapin asiaa pystytä edistämään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielipide: Progressiivista ulkopolitiikkaa!

Suurin syy perussuomalaisten vaalitappioon oli puheenjohtaja Purra

Hyvinvointialueiden päättäjillä ja johdolla on vastuu potilasturvallisuudesta – säästöjen vaikutuksia pidettävä silmällä

Lukijalta: Suomella on edessään valinta – Seurata Britannian tietä tai pitää luonnonvarat julkisessa omistuksessa

Uusimmat

Korkeat hakkuumäärät pienentävät järjestöjen ja tutkijoiden mukaan hiilinielua.

Suomalaiset ja ruotsalaiset luontojärjestöt kirjelmöivät komission puheenjohtajalle: Hiilinieluromahdus on seurausta poliittisista valinnoista

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander (vas.), finanssineuvos Jenni Pääkkönen ja finanssineuvos Janne Huovari esittelivät VM:n talousennusteen maanantaina. VM ennusti vuonna 2023, että vuonna 2025 työttömyysaste olisi 6,6. Nyt se on yli 3 prosenttiyksikköä heikompi.

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

Suomen yrittäjillä on tiukka ote hallituksesta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perustelee epäilyään.

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

Oikeistohallitus on leikkauspolitiikallaan pitkittänyt Suomen taantumaa, leikannut tulevaisuudenuskoa ja lisännyt työttömyyttä, Hanna Sarkkinen summasi Petteri Orpon ja Riikka Purran saldon tähän mennessä.

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

 
04

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veromuutokset vähentävät vain pienituloisimpien tuloja ensi vuonna, hyväosaisimmille yli 2000 euroa lisää

23.09.2025

Sumuttiko pääministeri, Koskela kysyy uusien työttömyyslukujen tultua julki

23.09.2025

Pienituloiset menettävät hallituksen leikkauksissa, ministeriön muistiot todistavat – arvio lapsiköyhyydestä kaksinkertaistui

23.09.2025

Työttömyysasteen trendi nousi jo 10 prosenttiin – viimeksi näissä luvuissa oltiin 1990-luvun laman jälkipuolella

23.09.2025

Asiantuntija hakkuista: ”Meillä on erittäin paljon tietoa kaikista vaikutuksista” – mursimme metsäkeskustelun myyttejä

23.09.2025

Hallitus jatkaa sosiaaliturvan leikkauksia ensi vuoden budjetissa – kymmeniä tuhansia suomalaisia köyhyyteen, vasemmistoliiton Minja Koskela sanoo

22.09.2025

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

22.09.2025

Mediatutkimus: Enää kuusi prosenttia suomalaisista lukee sanomalehden vain painettuna

22.09.2025

Onko Suomen vasemmisto yhtä kasvuaddiktoitunutta kuin oikeisto?

22.09.2025

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

21.09.2025

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

21.09.2025

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

20.09.2025

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

19.09.2025

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään