KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pirjo Hämäläinen: On maamme köyhä, siksi jää

Pirjo Hämäläinen
24.4.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Tapahtui naapurissamme Nurmijärvellä: ryhmä pakolaislapsia istahti koulunpenkkiin ja samaa kyytiä pitäjässä alettiin huhuta ahdistelusta. Odinin sotilaat ryntäsivät intoa puhisten koululle, mutta rehtori ei heidän läsnäolostaan ilahtunut.

Kun seutukunnan lehti raportoi rehtorin kannasta, muuan lukija tivasi vimmastuneena, oliko koulukiusaaminen rehtorille tuntematon ilmiö. Sotilaiden tarkoituksena oli siis vahtia, etteivät pakolaislapset heittelisi paikallislasten pipoja kuralätäkköön tai uittaisi paikallislasten hiuksia vessanpöntössä.

Yleisen elämänkokemuksen valossa asiat menevät poikkeuksetta toisin päin: jos luokkaan tulee uusi oppilas, juuri tämän pipo ja hiukset ovat vaarassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Pakolaislasten tilannetta pahentavat vielä kotien hölmöt ennakkoluulot. Joku pikkutyperys luulee tekevänsä aivan oikein, kun mäiskii yhteiskunnan elättejä päin näköä.

Kaukana alkavat olla ajat, jolloin Suomessa hekoteltiin kansallislaulun sanoille ”On maamme köyhä, siksi jää.” J. L. Runebergin alakuloinen ennustus tuntui yltäkylläisyyden keskellä uskomattoman huvittavalta.

Entä nyt? Nyt kurjuus on saavuttanut sellaiset mitat, ettei edes normaaliin avunantoon, ihmisoikeuksista puhumattakaan ole monen mielestä enää varaa.

Maahanmuuttoa Runeberg ei osannut kuitenkaan ennustaa. ”En främling far oss stolt förbi”, hän huokasi Suomi-raukasta. Vieras ajaa ylpeänä ohitsemme tai virallisen käännöksen mukaan: ”Sen vieras kyllä hylkäjää.”

Uudenmaan ja Hämeen rajoilla eletään parhaillaan odotuksen aikaa, kootaan työryhmiä ja keksitään ylivertaisia superlatiiveja. Ensi vuonna täällä juhlitaan sekä Suomen että Hyvinkään satavuotista itsenäisyyttä.

Itsenäistyminen kuulostaa niin komealta, että asioita tuntematon kuvittelee vuotta 1917 loputtomaksi riemukulkueeksi ja samppanjapullojen paukkeeksi. Vihdoinkin vapaita! Hurraa!

Harva hyvinkääläinen jaksoi kunnallisesta itsenäisyydestä kuitenkaan kiinnostua. Elintarvikkeista oli ankara pula ja asemakylän köyhät nakersivat jäkälää. Leipäjonoon laahusti keppinsä kanssa myös Helene Schjerfbeck.

”Se uskomaton vaiva, kun joutuu jonottamaan koko päivän, siitä hyvästä saa nyt yhden leivän joka kolmas, neljäs päivä. Maitoa ei saa enää tuoda kotiin, täytyy seistä jonossa”, Schjerfbeck kirjoitti.

Poliittiset levottomuudet lisäsivät taiteilijan ahdistusta: ”Olen löytänyt täältä kauniin maisema-aiheen, mutta en tohdi maalata sitä, täällä on kiellettyjä alueita eikä minulla ole halua joutua vankilaan.”

Niin sanottuina sortovuosina Akseli Gallen-Kallela ja muut kansallisromantikot kävivät tuimaa taistoa keisarivaltaa vastaan ja politisoivat kaiken tekemisensä. Haikailtu vapaus poiki kuitenkin vain Eero Nelimarkan maalauksen, jossa maalaiskansa ällistelee ladon seinään naulattua itsenäisyysjulistusta.

Joulukuun kuudes hurahti useimmilta huomaamatta ohitse eikä se ole herättänyt myöhemminkään kulttuurisia intohimoja. Hannu Salaman Joulukuun kuudennessa (1968) Ristonen, Sutinen ja Raili setvivät välejään ja Pertti Mäenpään sanoittamassa laulussa Kuudes joulukuuta keskitytään viime sotiin: ”Teille käsky kuului rajoillamme seistä, oli tehtävänne silloin mahdoton…”

Lauluun tuo tahatonta komiikkaa kommentti, jonka mukaan joulukuun kuudes olisi ilman veteraaneja arkipäivä. Eipä suinkaan. Kautta Venäjän historian joulukuun kuudes on tunnettu Pyhän Nikolaoksen muistopäivänä.

Joulukuun kuudennesta on tullut pelkkä veteraanijuhla, sillä itsenäistyminen hoidettiin huonosti ajattelematta vuodenaikaa tai suurta kansallista kertomusta: vihaisten partiopoikien piti vapauttaa kalpojensa kärjillä maa, mutta V. I. Lenin vetäisikin nimensä numeroa tekemättä paperiin.

Venäjän verikoiria jääkärit eivät päässeet mielin määrin teurastamaan, mutta omassa maassa riitti onneksi pieneläjiä – miehiä ja naisia. Nämä oli tietysti leimattava pettureiksi ja venäläisten käsikassaroiksi ja lavastettava raaka surmanäytelmä sankarilliseksi vapaussodaksi.

Punaisten muistosijoilla raikuu taas vappuna soitto ja laulu. Monet patsaat pystytettiin vasta 1940-luvulla, vasemmistolle suopeassa ilmanalassa, eikä vainajien nimiä silloinkaan graniittiin hakattu.

Elias Lönnrotin kotipitäjä oli poikkeus, kuten Anne Heimon väitöskirja Kapina Sammatissa (2010) osoittaa. SNS-aktiivi, sisällissodassa isänsä menettänyt Hellen Jäntti vaati tiukasti, että kaikki kaatuneet, teloitetut ja vankileirillä nääntyneet saisivat nimensä esille, ja lopulta näin myös tapahtui.

Valkoiset vainajat tunnettiin nimeltä niin hautausmailla kuin satunnaisilla surmapaikoilla, mutta punaisten osana oli nimettömyys, sillä heidät haluttiin nähdä samanlaisena yhteisvastuullisena ja rikollisena massana kuin meidän aikamme maahanmuuttajat.

Ja pitihän voittajien ajatella mainettaan: oman kylän miesten ja etenkin naisten nimilistat tekivät kiusallisen vaikutuksen ja horjuttivat teoriaa vapaussodasta.

Kun iäkäs työväenkirjailija Jenny ”Jenkka” Pajunen haastatteli 1970-luvulla sammattilaisia, nämä syyttivät punaisten teloituksista kolmea paikallista isäntää, joista alkoholismi, heikkolahjaisuus ja vammaisuus tekivät yhteisön ulkopuolisia.

Sittemmin pahuutta on yritetty ulkoistaa yhä kauemmas ja uusimpien tulkintojen mukaan syyllisiä olivat mustiolaiset, Västankvarnin pojat ja Länsi-Uudenmaan pataljoona.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

Aino-Kaisa Pekonen.

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

Vasemmistoliitto lähtee Lapin piirissä hakemaan viime vaaleissa menetettyä paikkaa takaisin täydellä ehdokaslistalla.

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset