Kommunismia ja parlamentarismia vastustanut Lapuan liike sai Suomen valkoiset kiinnostumaan italialaisesta fasismista, toteaa Turun yliopistoon väitöstutkimuksen tehnyt Andrea Rizzi.
Hän perustaa tietonsa Italian ulkoasiainministeriön arkistoon sekä vuosina 1929–1935 Suomessa lähettiläänä toimineen Attilio Tamaron yksityisiin asiakirjoihin ja muistelmakirjoituksiin. Ne kertovat maiden keskinäisistä suhteista ja osoittavat Suomen konservatiivisen oikeiston pitäneen italialaista fasismia esikuvanaan. Tamaro oli diplomaatti, lehtimies ja historioitsija, joka liittyi varhain fasismin kannattajiin ja toimi lähettiläänä Hampurissa, Helsingissä ja Bernissä.
Filosofian maisteri Andrea Rizzin väitöskirja Le relazioni Italo – Finlandesi nella documentazione del Ministero degli Affari Esteri italiano e nel ”Memoriale” di Attilio Tamaro (1929–1935) (Italian ja Suomen keskinäiset suhteet Italian ulkoasiainministeriön asiakirjoissa ja Attilio Tamaron muistelmissa (1929–1935) tarkastetaan Turun yliopistossa 7.5.
– Tutkimustulokseni nostavat esiin Mussolinin Italian pyrkimykset suurvalta-asemaan ja todistavat Italian esimerkin innoittaneen Suomen konservatiivista oikeistoa. Niiden perusteella voidaan arvioida Italian mallin vaikuttaneen vähintäänkin epäsuorasti tapahtumien kulkuun Suomessa, Rizzi toteaa.
Fasismi näyttäytyi modernina
Vuosien 1929 ja 1935 välinen ajanjakso edustaa intensiivisintä vaihetta Italian ja Suomen keskinäisissä suhteissa. Jo 1920-luvulla solmitut suhteet laajenivat, ja samalla kuva Italiasta köyhänä ja kehityksen jäljessä kulkevana maana vaihtui käsitykseen fasismin uudistamasta modernista, vahvasta ja järjestyneestä valtiosta.
Suomessa Lapuan liike syntyi alkuvuodesta 1930. Kommunismin ja parlamentarismin vastainen Lapuan liike sai Suomen valkoiset kiinnostumaan Italian poliittisesta mallista.
Fasismin suhteet Lapuan liikkeeseen osoittautuvat maltillisiksi vielä Tamaroa edeltäneen lähettilään toimikaudella. Kun universaali fasismi kehittyi kansallissosialismin vastapainoksi vuoden 1932 jälkeen, suhteet Lapuan liikkeeseen syvenivät, ja se siirtyi Italian vaikutuspiiriin.
Kulttuuri välityskanavana
Erityisesti vuodesta 1933 alkaen kulttuuri muodosti tehokkaimman poliittisen vaikuttamisen välineen. Italian kielen lehtoraatti, kulttuuriseurat sekä elokuva ja taide toimivat poliittisen propagandan ja Italian kulttuuri-imperialismin välityskanavina.
Vuonna 1935 alkaneen Italian-Etiopian sodan myötä suhteet Italian ja Suomen välillä osittain viilenivät: Italia vaikutti kyseenalaiselta Suomen turvallisuuspolitiikan vakauden kannalta.
– Olen pyrkinyt osaltani täyttämään Italian ja Suomen keskinäisiä suhteita koskevaan historiakirjoitukseen jääneen aukon. Italian ja Skandinavian maiden diplomaattisiin, sotilaallisiin ja kaupallisiin suhteisiin jää kuitenkin vielä kosolti tutkittavaa, Rizzi sanoo.
uutiskirje 
