Euroalueen valtiovarainministerit saivat maanantaina jälleen aikaiseksi EU:lle niin tyypillisen ratkaisun, joka näyttää sekavalta ja lykkää ongelmat tulevaisuuteen.
Kahden viikon kuluttua, 24.5. pidettävään kokoukseen mennessä, pitäisi ratkaista ”tekniset kysymykset” Kreikan uudesta velkaratkaisusta.
Koska IMF ei enää tule mukaan ns. ”pelastuspakettiin”, jos Kreikan velkataakkaa ei helpoteta, pitää näyttää siltä, että sitä helpotetaan. Mutta samalla pitää näyttää siltä, ettei sitä helpoteta, koska niin on vakuutettu omille äänestäjille.
Ratkaisu: Kreikan velkoja ei leikata, mutta lainojen ehtoja saatetaan tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana lieventää.
Tulos: Kreikan roikottaminen löyhässä hirressä jatkuu vuosikymmeniä, eikä maa saa tilaisuutta elpyä.
Vasemmistopuolue Syrizan hallitus sai maanantain vastaisena yönä niukalla parlamenttienemmistöllä läpi tähän asti kovimman talouskuripaketin, jolla on tarkoitus kohentaa budjettia 5,4 miljardilla eurolla.
Tämä oli lainoittajien välttämätön mutta ei riittävä ehto velkaneuvottelujen jatkamiseksi. Kreikkalaisten eläkkeitä leikataan lisää, veroja ja sosiaalimaksuja korotetaan.
Lainoittajat tyytyvät kuitenkin vain toviksi: lisää leikkauksia vaaditaan myöhemmin, samoin julkisen omaisuuden ja toimintojen yksityistämistä.
EU:n omat arviot tuntuvat todistavan leikkauspolitiikan epäonnistumista.
Komission tuoreessa katsauksessa arvioidaan Kreikan työttömyyden olevan ensi vuonna 24 prosenttia. Muutosta nykyiseen ei ole juuri lainkaan, vaikka samalla arvioidaan talouden kasvavan 2,7 prosentilla.
Kreikan velkataakan arvioidaan pysyvän ensi vuonnakin valtavissa lukemissa, 179 prosenttina bkt:stä.
Pienyritykset ovat olleet Kreikassa tärkeitä. Maassa on kuitenkin lopetettu 230 000 yritystä vuodesta 2010 lähtien. Pelkästään tänä vuonna on 10 000 yritystä laittanut lapun luukulle.
Syrizan vaalivoitosta on alle puolitoista vuotta. Lainoittajat ajoivat sen jo viime kesänä selkä seinää vasten, eikä Syrizan alkukauden toiveikkuudesta ole jäljellä enää mitään.
Seuraavissa vaaleissa vuorossa voi olla äärioikeisto, koska usko politiikkaan on Kreikassa mennyt.
Kuin pohjustukseksi tämän viikon ratkaisuille julkaisi berliiniläinen ESMT-korkeakoulu (European School of Management and Technology) viime viikolla raportin, jonka mukaan alle 5 prosenttia Kreikan ns. ”pelastuspakettien” rahoista on mennyt Kreikkaan. 95 prosenttia käytetyistä 215,9 miljardista eurosta on ohjattu eurooppalaisten pankkien pelastamiseen.
ESMT:n johtaja Jörg Rocholl sanoi Deutsche Wellelle, että ”suurin osa rahoista käytettiin tosiasiassa siirtämään yksityisten lainoittajien riski julkisille lainoittajille”.
ESMT:n raportti kertoo saman kuin itävaltalaisen Attac Austrian raportti 2013: eurooppalaiset pankit tekivät riskisijoituksia Kreikkaan, ja kun riski toteutui, maksajiksi otettiin tavalliset kreikkalaiset sekä Euroopan veronmaksajat.
Satojen miljardien puhallus on jo tehty, enää riidellään siitä, miten jaetaan tappiot syyttömien kesken. Saksalaiset ja ranskalaiset pankit ovat päässeet pälkähästä, ja ne ovat yhä ”liian suuria kaatumaan”.
uutiskirje 
