– Emme halunneet kriisilauseketta työehtosopimukseen pysyväksi kirjaukseksi. Haluamme katsoa, tekeekö maan hallitus ne päätökset, jotka se on luvannut, sanoo Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari.
Hän pitää 3 500 metsuria koskevaa neuvottelutulosta kilpailukykysopimusta koskevien neuvottelujen päänavaajana.
– Kyllä näkisin, että tämä antaa osviittaa. Selviytymislauseke on määräaikainen, mikä on hyvä avaus. Olisin toivonut, että myös työajan pidennys olisi ollut määräaikainen. Mutta sitä ei saatu, Nilosaari toteaa.
Puuliiton hallitus tekee päätöksen sopimusalojensa neuvottelutulosten hyväksymisestä tai hylkäämisestä 31.5. pidettävässä kokouksessa.
Miksi kiirehditte sopimaan, jos tavoittelitte määräaikaisuutta myös työajan pidennykseen?
– Kun on kaikkiaan 13 työehtosopimusta neuvoteltavana, niin kaikkia ei voi jättää viime tinkaan. Näimme, että kilpailukykysopimuksessa tämä 24 tunnin työajan lisääminen on yksi pääasia, josta on hyvä päästä sopimukseen, Nilosaari vastaa.
Puuliitto kävi metsäalan työntekijöitä koskevia kikyn sovellusneuvotteluja Yksityismetsätalouden työnantajat ry:n kanssa, joka on metsureiden kohdalla pääsopijaosapuoli, koska suurin osa metsureista on heillä. Metsäteollisuus ry:llä heistä on vain pieni osa.
Mikäli liiton hallitus hyväksyy neuvottelutuloksen, metsureiden ns. pekkasvapaiden määrä laskee nykyisestä 12 ja puolesta päivästä kolmella. Palkallisista vapaapäivistä kolme muuttuu siis työpäiviksi. Ja muutos kirjataan työehtosopimukseen.
Nilosaari kertoo, että työnantajapuolen kanssa keskusteltiin myös päivittäisen tai viikottaisen työajan pidentämisestä. Vastapuoli halusi kuitenkin kolme kokonaista pekkastyöpäivää.
– Mutta tämä tapa pidentää työaikaa ei välttämättä sovi kaikille aloille, hän lisää.
Kriisistä oltava yksimielisyys
Kriisilausekkeesta Puuliitto ja Yksityismetsätalouden työnantajat sopivat, että ensin luottamusmies ja työnantaja yhdessä toteavat, onko yrityksen tilanne sellainen, että kriisineuvottelut voidaan käynnistää.
– Aika vaikea tilanne pitää yrityksessä olla ennen kuin neuvotteluja edes aloitetaan. Neuvotteluissa etsitään lievempiä keinoja kuin irtisanomiset. Sopia voi maksimissaan vuodeksi. Sen jälkeen palataan entiseen, Nilosaari selvittää neuvottelutuloksen sisältöä.
Milloin tilanne on kylliksi vaikea?
– Jos työpaikalla on normaalisti kausivaihteluita, niin työnantajan on varauduttava. Ne eivät missään nimessä ole kriisitilanteita. Mutta jos yrityksestä yhtäkkiä häviää vaikka puolet tilauksista, silloinhan ollaan tilanteessa, että irtisanomiset saattaisivat tulla kysymykseen.
Työnantajan tulee Nilosaaren mukaan näyttää kriisi toteen eli luottamusmiehelle on annettava mahdollisuus perehtyä yrityksen taloudelliseen tilaan.
Luottamusmies neuvottelee
Vaikea tilanne on Nilosaaren mukaan siis sellainen, jossa työnantajalla olisi yhteistoimintalain mukainen irtisanomismahdollisuus. Tällaisessa tilanteessa voitaisiin neuvottelutuloksen mukaisesti käydä paikalliset neuvottelut palkan alentamisesta. Mutta alle työehtosopimustason ei palkkoja saa laskea. Kriisineuvotteluja työnantajan kanssa voi käydä vain luottamusmies.
– Jos luottamusmiehen mielestä ei ole kyse kriisistä, hänen ei ole pakko neuvotella työnantajan kanssa. Eli yhdessä on sovittava. Työnantaja ei voi sanella, Nilosaari lisää.
Hyväksyessään kilpailukykysopimuksen sovellutusneuvotteluiden pohjaksi Puuliitto edellytti, että myös maan hallitus toimii kikyn mukaisesti ja poistaa pakkolait valmistelusta, luopuu 1,5 miljardin leikkauksista ja veronkorotuksista sekä toteuttaa veronkevennykset hallitusohjelman mukaisesti.
– Reunaehtoihin kuuluu myös se, että kaikilla aloillamme pitää päästä sopimukseen, Nilosaari lisää.
Jos Puuliiton hallitus hyväksyy kikyn, metsäalan työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2018.
Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioteollisuuden, metsä- ja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden etujärjestö. Liittoon kuuluu noin 35 000 jäsentä.