Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajisto hyväksyi tiistaina kunta-alan ja valtion kiky-neuvottelutuloksen äänin 71-40. Liiton hallituksessa Kanniston hylkäysesitys hävisi äänin 19-4.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n JHL-läisen väen koordinoiva pääluottamusmies Kalevi Kannisto (vas) muistuttaa, että neuvottelutulos koskee myös lukuisia alle 2000 euron palkalla työskenteleviä ihmisiä.
– Nyt heiltä leikataan vielä kolmannes lomarahoista ja kun ostovoimaa heikennetään kilpailukykyratkaisulla muutenkin, niin ratkaisu on erittäin raskas pienipalkkaisille, Kannisto sanoo.
Hänen mielestään juuri lomarahojen leikkaus on kiky-ratkaisun ongelmallisin asia.
Yhtiömuodosta iso haaste
Kannisto sanoo, että hän olisi kyllä voinut olla kilpailukykyratkaisun takana, ellei siinä olisi pahaa valuvikaa eli juuri sitä, että ratkaisu kohdistuu niin voimakkaasti julkiseen sektoriin.
– Sillä ymmärrän kyllä, että on tärkeää edetä sopimusteitse ennemmin kuin antaa hallitukselle perusteet tai mahdollisuus lähteä omatoimisesti tai lainsäädäntöteitse ratkaisemaan asioita paikallisen sopimisen määrittämiseksi.
Hän uskoo, että jatkossa, kun soten myötä julkista toimintaa silvotaan yhtiömuotoiseksi, paikallinen edunvalvonta on iso haaste myös julkisella puolella.
– Eikä siellä ole työnantajan kanssa tasavertaista osapuolta neuvottelemassa. Siksi on tärkeää, että paikallinen sopiminen pysyy sopimisena, jolla on reunaehdot, raamit ja perälauta, Kannisto sanoo.
Heikkona hajallaan
Kiky-ratkaisun kohtuuttomuudet eivät kohdistu julkisella puolella vain JHL:n jäsenistöön, vaan myös Tehyn, Superin, Jytyn, Jukon ja Pardian jäsenet joutuvat kohdennetun lomarahaleikkauksen kohteeksi.
Kannisto harmitteleekin sitä, että julkisen sektorin ammattiliitot ovat niin hajallaan, monessa keskusjärjestössä.
– Ja Uusi keskusjärjestö -hankekin kaatui tarpeettomasti.
Teollisuuden SAK-laiset liitot ovat vahvistamassa asemiaan liittofuusiolla. Kannisto toivoo, että julkisella sektorilla tehtäisiin samoin.
– On häpeä, ettei julkinen sektori pysty yhdistämään voimiaan ja vahvistamaan siten asemiaan neuvottelupöydissä, hän sanoo ja lisää, että hän jää odottelemaan keskusjärjestöjen yhdistymistä.
Päätöksenteon merkitys korostuu
Kiky-ratkaisun käsittelyssä korostuu Kanniston mielestä vaikuttamisen ja päätöksenteon merkitys.
Kannisto pitää hyvänä – vaikka vastustikin itse ratkaisua – sitä, että päätöksenteko on toteutunut alusta alkaen SAK:n jäsenliitoja kuullen, toisin kuin STTK:ssa ja Akavassa joissa kilpailukykyneuvotteluihin lähdettiin ilman jäsenliittojen erityiskäsittelyä.
– JHL:ssä kunta-alan ja valtion neuvottelutulokset hyväksyttiin viime kädessä liiton edustajistossa. Jäsenistön valitsema edustajisto on siis asiaa pohtinut, käynyt kipakan keskustelun ja äänestyksen jälkeen päätynyt ratkaisuunsa, Kannisto sanoo.
Hän muistuttaa, että JHL:ssä käydään ensi vuoden alussa jäsenvaalit, jolloin valitaan liitolle uusi edustajisto tulevalle viisivuotiskaudelle.
– Käyty keskustelu ja päätöksenteko Kikyn osalta korostaa edustajiston merkitystä.