Vasemmistoliitto linjaa EU-tavoitteitaan Vasemmiston tavoitteet vuosille 2016–2019 -asiakirjaluonnoksessa. Tavoitteista päätetään Oulussa 10.–12.6. pidettävässä puoluekokouksessa.
Merja Kyllöstä pyydettiin kertomaan myös yksi asia, jonka hän itse haluaisi puolueen ottavan huomioon EU-tavoitteita linjatessaan. Hän vaatii EU:n palauttamista juurilleen ihmisten ja rauhan projektina – ei pelkästään markkinatalouden mellastuskenttänä.
– Eikä EU voi olla ihmisten projekti, ellei meidän tietotasoamme lisätä siitä, mitä EU:ssa tehdään ja mitä tapahtuu arkisessa elämässä, Kyllönen paaluttaa.
Näin Kyllönen kommentoi vasemmistoliiton tavoitteita.
Vasemmistoliiton tavoitteet:
EU on rakennettava uudelta pohjalta, jotta se suojelisi ihmisiä ja hyvinvointivaltioita veroparatiisitaloudelta ja palkkojen polkemiselta. Nykyisin EU turvaa lähinnä suurten yritysten mahdollisuuksia kilpailuttaa valtioita keskenään siitä, missä työvoima on halvinta eikä tarvitse maksaa veroja.
Mitä EU:ssa pitäisi tehdä veroparatiisitaloudelle ja palkkojen polkemiselle?
– Avataan kaikki yritysomistus julkiseksi ja kielletään omistusten piilottaminen hallintarekistereihin.
– Yhtenäistetään ja laajennetaan koko Eurooppaan pääomaa koskevat maastapoistumisverot alhaisen verotuksen maahan siirtyville verovelvollisille.
– Säädetään yhteisöveroihin minimi.
– Toteutetaan kattavasti komission ehdottama veronkiertodirektiivi.
– Velvoitetaan EU:ssa toimivat yritykset avaamaan tiedot niiden voitoista, työntekijöistä, varoista ja maksamista veroista maakohtaisesti ja poistetaan verotietojen vaihtoon jätetyt porsaanreiät. Painostetaan maita, jotka kieltäytyvät automaattisesta tietojenvaihdosta, esimerkiksi säätämällä lähdevero kaikille näihin maihin maksettaville rahansiirroille.
– Velvoitetaan jokainen jäsenmaa säätämään minimipalkkalaki, joka olisi ILO:n ohjeiden mukaan vähintään 60 prosenttia mediaanitulosta.
– Poistetaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivin aukot niin, että jokaisessa maassa kaikki työntekijät saavat aina sen maan palkkatason mukaista palkkaa.
Kiireellisin korjattava on yhteinen valuutta, euro. Sen piti lähentää ja yhdistää eurooppalaisia, mutta se tekeekin päinvastaista, kun valtioiden välille lietsotaan eripuraa esimerkiksi pakottamalla ne joko antamaan lainoja tai ottamaan niitä kestämättömillä ehdoilla. Eurovaltiot voivat ajautua jopa maksukykykriisiin, koska ne eivät voi tehdä rahapolitiikkaa vaan ovat muiden hallitseman valuutan käyttäjiä.
Mitä eurolle pitäisi tehdä? Käydäänkö tästä ja millaista keskustelua EU:ssa?
– Euroopan keskuspankille pitäisi säätää oikeus ja velvollisuus lainoittaa jäsenvaltioita suoraan ja rajatusti niiden koon suhteessa.
– Euroopan keskuspankin ensisijaiseksi tehtäväksi pitäisi määritellä kasvun ja työllisyyden edistäminen.
– Keskustelua käydään paljonkin kaikissa puolueryhmissä ja erityisesti vasemmistossa. Näkyvyyttä ovat saaneet muun muassa euron purkamiseen valmistautuva vasemmistolainen PlanB-aloite sekä euron demokratisoimiseen ja vahvistamiseen tähtäävä DiEM 25.
EU on maailmantaloudessa ylijäämäinen, ja valtioiden väliset epätasapainot ovat euroalueen sisäisiä. Kriisin myötä lähes jokainen euromaa on yrittänyt parantaa suhteellista kilpailukykyään leikkaamalla ihmisten tuloja ja julkista kulutusta. Kaikkien leikatessa vähenee kysyntä kaikkialla, joten samalla maat leikkaavat myös toistensa vientituloja. Kierre pahenee, kun viennin laskulla perustellaan aina uudet leikkaukset. Eurooppa kilpailee itseään sisäisesti hengiltä, vaikka se voisi yhdessä alkaa lisätä kaikkien hyvinvointia.
Miten kommentoit tätä kierrettä? Mitä olisi tehtävissä?
– Kierre voidaan katkaista vain yhteisellä päätöksellä. On typerää uskoa, että kaikki voisivat lisätä vientiään ja vähentää tuontiaan samaan aikaan. Vaihtotaseet ovat nollasummapeli ja on pyrittävä Euroopan sisäiseen tasapainoon, ilman, että kukaan yrittää kohtuuttomasti hyötyä toisesta. Työllisyys alkaa parantua ja kierre kääntyy hyvään suuntaan, kun leikkaaminen loppuu.
– Korotetaan yhteisöverokantaa heti 22 prosenttiin. Otetaan Suomen EU-tavoitteeksi vaiheittainen siirtyminen yhtenäiseen 35 prosentin Euroopan laajuiseen yhteisöverokantaan, joka on sama tasoltaan kuin Yhdysvalloissa.
Mitkä ovat mahdollisuudet yhteisöverokannan nostamiseen?
– Yhteisöverot ovat pudonneet koko tämän vuosituhannen ajan, jopa kymmeniä prosentteja. Tärkeintä olisi pysäyttää jatkuva kierre kohti pohjaa säätämällä yli 20 prosentin yhteisöverominimi. Merkittävään yhteisöverojen nostamiseen ei nykyisessä oikeistoilmapiirissä ole heti mahdollisuuksia, mutta jonkinlaista minimiä on vaadittu jopa Saksan ja Ranskan oikeistosta.
EU:n komission valtaa siirretään Euroopan parlamentille. Euroopan keskuspankille esitetään oikeutta ja velvollisuutta lainoittaa rajatusti suoraan jäsenvaltioita niiden koon suhteessa.
Mitä näiden seurauksena tapahtuisi?
– Parlamentti edustaa laajasti Euroopan kansalaisten tahtoa toisin kuin komissio, jossa oikeistolla on vahva yliedustus hallitustensa kautta. Parlamentti on osoittanut olevansa komissiota ja jäsenmaiden hallituksia enemmän ihmisten ja ympäristön puolella.
– Rajattu oikeus jäsenmaiden lainoitukseen vakauttaisi lainamarkkinoita, kun jäsenmailla olisi turvattu mahdollisuus matalakorkoiseen lainaan. Nyt Euroopan keskuspankki (EKP) kyllä ostaa jäsenmaiden lainoja, mutta jälkimarkkinoilta, jolloin yksityiset pankit pääsevät vetämään voittoja välistä.
Otetaan käyttöön EU:n laajuiset hiiliverot, jotka ovat tehokas ja tasapuolinen keino vähentää ilmastopäästöjä. Hiiliverojen rinnalle EU:n on otettava käyttöön hiilitullit, joilla estetään hiilivuoto, sekä saadaan unionin ulkopuoliset maat toteuttamaan päästövähennyksiä omilla hiiliveroillaan.
Mitkä ovat mahdollisuudet edetä?
– Etenemismahdollisuuksia on hankala ennakoida. Päästökauppa on epäonnistunut, osin sen finanssikeinotteluun perustuvan rakenteen vuoksi, osin sitä vesittävien poliittisten päätösten takia, ja osin siksi, ettei se ole innostanut Euroopan ulkopuolella.
– Varmaa on vain se, että meidän on nopeasti tehtävä vaikuttavia ratkaisuja, jos haluamme, että ihmiskunnalla on hyvinvoiva tulevaisuus. Toimintapaletin on oltava kattava ja monipuolinen, jotta kaikki jäsenmaat voivat tuntea olevansa mukana päätöksessä. Vain siten uskon löydettävän yhteiset ja toimivat ratkaisut myös hiilivuodon hoitamiseksi.
lehti 