Eduskunta hyväksyy vielä ennen juhannuksena alkavaa kesätaukoa hallituksen julkisen talouden suunnitelman vuosiksi 2017–2020. Hallituksen tavoitteena on sopeuttaa julkista taloutta nettomääräisesti noin neljällä miljardilla eurolla vuoteen 2019 mennessä.
Keskiviikkona valmistuneessa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä hallituspuolueiden enemmistön turvin todettiin, ettei sopeuttamista voida lykätä, koska tulevaisuudessa tilanne voi olla vielä vaikeampi.
Asiantuntijakuulemisessa esitettiin myös arvioita, että elvyttävämpi finanssipolitiikka toisi nopeampaa kasvua talouteen ja vähentäisi työttömyydestä johtuvia menoja. Myös sopeutustoimien kohdentamista kritisoitiin, koska niiden on arvioitu heikentävän liiaksi kotitalouksien ostovoimaa.
”Ongelma työttömyys, ei velka”
Vasemmistoliiton vastalauseessa todetaan hallituksen olevan väärässä julistaessaan Suomen suurimmaksi ongelmaksi velkaantumisen. Vasemmistoliiton mielestä työttömyys ja hidas talouden kasvu ovat velkaa suurempi ongelma.
Hallitus itse pahentaa tilannetta, sillä työllisyys- ja yrityspolitiikan määrärahat laskevat kehyskaudella 628 miljoonasta eurosta 562 miljoonaan. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoja hallitus laskee kehyskaudella 858 miljoonasta 722 miljoonaan ja innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusvaltuuksien tason 130 miljoonan euron vuosittainen leikkaus vuodesta 2016 alkaen vähentää maksatusmäärärahoja kehyskaudella 70 miljoonalla eurolla.
Vasemmistoliiton vaihtoehto on toimenpidekokonaisuus työttömyyden vähentämiseksi. Ryhmä esittää laajaa julkisten investointien ohjelmaa talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden nostamiseksi. Se kohdennetaan infrastruktuurin parantamiseen, kansalaisten palvelujen ja ostovoiman turvaamiseen sekä uuden teollisuuden perustan kehittämiseen. Sitä täydentävät panostukset asuntotuotantoon.
”Investoinnit maksavat itsensä”
Taloutta ja työllisyyttä parantava politiikka voi vastalauseen mukaan merkitä velan euromääräistä kasvua, mutta se johtaa talouskasvun kautta velkaantumisasteen laskuun ja luo perustan tulevaisuuden talouskasvulle. Investoinnit maksavat itsensä takaisin talouskasvun kautta muutamassa vuodessa. Julkisen talouden tulot ja palveluiden rahoitus vahvistuvat, ja pitkän aikavälin velkaantuminen voidaan taittaa.
Lisäksi vasemmistoliitto esittää verouudistusta talouden pikaiseksi käynnistämiseksi. Työllisyyden parantaminen ja kotimainen palvelusektori tarvitsee kasvavaa ostovoimaa. Kasvun vauhdittamiseksi vasemmistoliitto esittää alennettujen arvonlisäverokantojen määräaikaista alentamista 2 prosenttiyksiköllä.
Pienituloisten verotusta vasemmistoliitto keventäisi nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen 10 000 euroon.
Oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi vasemmistoliitto siirtyisi kehyskauden aikana verottamaan pääomatuloja yhdessä ansioiden kanssa.