Ensi keväänä ja kesänä katukuvassa näkyy muotiennusteiden mukaan sinapinkeltaista ja fuksiaa enemmän kuin vuosiin. Näillä ennusteilla on tapana toteutua.
Muotikaupan Liiton hallituksen puheenjohtaja Esko Leppäkorpi kertoo, että pitkät tuotantoketjut määrittävät, millaiseksi vaatemuoti muodostuu.
– Langat, tekstiilit, napit, vetoketjut ja nahat pitää tilata pari vuotta ennen kuin vaate ilmestyy kaupan rekkiin. Vaateteollisuuden tilauskansiot menevät kiinni noin vuotta aiemmin.
Tätä ennen trendiennustajat ovat tehneet omat arvionsa suurille muotitaloille. Nämä ovat napanneet ideoista sopivimmat ja valmistaneet ensimmäiset piirroksensa ja mallivaatteensa.
Ennustetaloihin kuuluu mm. WGSN, joka tekee sekä muoti- että elämäntyyliennusteita. Yhtiö toimii maailmanlaajuisesti.
– Ennustetalot tekevät trendiennusteensa isoille toimijoille, eli teollisuudelle ja muotitaloille. Ennusteiden mukaan mennään pitkälti, koska lehdistö alkaa kirjoittaa niistä. Ennuste alkaa toteuttaa itse itseään, Leppäkorpi sanoo.
Muotikaupan Liitto tekee oman ennusteensa asiakkailleen.
Leppäkorpi huomauttaa, että isojenkin ennustetalojen arviot voivat mennä osin pieleen. Hän ei kuitenkaan muista, että jokin väri tai malli olisi tehnyt täydellisen flopin eli jäänyt kokonaan myymättä.
– Toisinaan ennusteiden tarkkuus on huonompi. Säät ja taloudellinen tilanne vaikuttavat, mikä menee kaupaksi.
Kuluttajakin luo muotia
Trendi- ja muotiennusteet ovat tärkeitä, koska niistä riippuu pitkälti tekstiili-, vaate- ja kenkäteollisuuden sekä muotikaupan menestys. Trendejä ovat esimerkiksi Afrikka, romantiikka ja armeija. Muotia on puolestaan se, millaiset leikkaukset, mittasuhteet ja kankaat vaatteessa ovat.
– Vaikka ennustetalot, muotitalot ja teollisuus päättävät pitkälti tarjonnasta, kaupan sisäänostajat valitsevat juuri heidän asiakkailleen sopivat tuotteet, Leppäkorpi huomauttaa.
– Ja kuluttaja päättää lopulta, mitkä tuotteet hän ostaa. Tavallaan kaikki nämä portaat ovat osaltaan luomassa muotia.
Toisinaan jokin tuote myydään hetkessä loppuun. Leppäkorven mukaan ns. varhaiset linnut ovat onnekkaita, sillä uusia vastaavia tuotteita ei niin vain markkinoille saada.
– Koko Eurooppa on yhtä markkina-aluetta. Viiden miljoonan asukkaan Suomi on aika pieni markkina-alue satojen miljoonien asukkaiden Euroopassa. Jos valmistaja pystyy toimittamaan lisää samaa tavaraa, se menee suuriin maihin.
Nykyisin muoti-ilmiö ei välttämättä jää pieneksi kauppojen takia, sillä etenkin nuoret tilaavat vaatteita ja kenkiä eri puolilta maailmaa.
– Aiemmin eurooppalainen muoti tuli Pohjolaan ja etenkin Suomeen vuoden jäljessä, Leppäkorpi sanoo.
Värejä käytetään varoen
Ei ole sattumaa, minkä värisiä vaatteita kuluttajille tarjotaan. 15 maan tekstiiliasiantuntijoiden raati Intercolor valitsee kunkin sesongin värit ja teemat kaksi vuotta etukäteen.
Intercolor kokoontuu vuorotellen kussakin jäsenmaassa, joihin kuuluvat eurooppalaisten muotimaiden lisäksi Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea, Kiina ja Turkki. Suomi on mukana joukossa, mutta Ruotsi ei.
Leppäkorven mukaan Intercolorin linjaukset eivät aina näy Suomessa.
– Meillä on erilainen ilmasto ja olemme värien käytössä varovaisempia. Muodista ajatellaan meillä hieman kielteisesti, ”rumat ne vaatteilla koreilee”.
Uudet sukupolvet ovat Leppäkorven mukaan rohkeampia, koska he kulkevat enemmän maailmalla ja saavat sieltä vaikutteita.
Leppäkorven mukaan isompi muutos on eettisyys.
– Uudet arvot näkyvät. Vaatekaupan pitää varautua siihen, että kuluttaja katsoo mobiilistaan, missä ja miten vaate on tehty.
Jos vaatteeltaan haluaa eettisyyttä, kierrätettävyyttä ja laatua, Leppäkorven mukaan kannattaa luottaa erikoiskauppaan ja hyviin vaatemerkkeihin.
– Hyvä vaatemerkki pysyy arvossa vain, jos laatu ja kaikki muut seikat ovat kohdallaan. Jos merkki menettää kuluttajan luottamuksen, sillä merkillä ei enää myydä.
Jotkin ilmiöt ja vaatemallit tuntuvat palaavaan muotiin tietyin väliajoin. Leppäkorpi vahvistaa, että trendit toistuvat noin sukupolven välein.
– Kun tyttäret alkavat seurata muotia, äidit sanovat, että heillä on ollut tuollaisia aiemmin. Tämä johtuu siitä, että muoti hakee vaikutteita aiemmista trendeistä.