Valtiovarainministeri Petteri Orpon esittelemä VM:n budjettiesitysloittonee hallituksen itselleen asettamista työllisyys- ja velkaantumistavoitteista.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo, että viime vuosina jokaisen budjetin yhteydessä on vaadittu kansalaisilta ymmärrystä leikkauksille.
– Niiden väitetään olevan edellytys tulevaisuuden hyvinvoinnille. Tämän politiikan tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan: työttömyys on kasvanut, syrjäytettyjen määrä lisääntynyt ja eriarvoisuus pahentunut. Myös velkaantuminen on kiihtynyt viime vuoden 5 miljardista jo 5,9 miljardiin.
Orpon esittämä ansiotuloverotuksen keventäminen on Anderssonin mielestä oikeansuuntainen toimi, mutta kevennykset tulisi kohdentaa ennen kaikkia pienituloisille. Orpo esittää samansuuruista eli 0,5 prosenttiyksikön veroalea kaikille palkansaajille. Vastaava alennus ulotetaan myös eläkeläisille.
Anderssonin mukaan ilman erillistä kompensaatiota on olemassa riski, että kilpailukykysopimuksen maksukorotukset kiristävät kaikkein pienituloisimpien palkansaajien verotusta.
– Suurituloisia suosiviin veronalennuksiin ei todellakaan olisi varaa. Onko hallitus todella miettinyt loppuun asti esitystensä vaikutukset tulonjakoon? Nyt tarvittaisiin todella kipeästi pienituloiset huomioiva veroratkaisu.
Leikkauspolitiikka syö hyvinvointia
Li Anderssonin mukaan Suomen talouden ahdingon taustalla vaikuttaa oleellisesti aneeminen kokonaiskysyntä, jota leikkauspolitiikka entisestään pahentaa. Hän sanoo, että elvytykselle olisi nyt hyvät edellytykset, kun työttömiä ja käyttämätöntä tuotantokapasiteettia on paljon ja valtio saa lainaa käytännössä ilmaiseksi.
– Leikkauspolitiikka syö paitsi nykyisestä, myös tulevaisuuden hyvinvoinnista. Heikon talouskehityksen, syrjäytymisen, työttömyyden ja kasvavan eriarvoisuuden laskua maksetaan vielä pitkään.
Keppi painottuu työllisyyspolitiikassa
Työllisyysasteen nosto on Anderssonin mukaan oikea tavoite. Työllisyyden noston on väitetty edellyttävän palkkaerojen kasvua. Mallia on haettu Ruotsin kehityksestä. Anderssonin mukaan oleellisin ero Suomen ja Ruotsin välillä ei kuitenkaan ole palkoissa, vaan hyvinvointivaltion rakenteissa ja työllisyyden korostamisessa.
– Kun vertailua muihin Pohjoismaihin harrastetaan, on hyvä huomata, että Ruotsissa työllistymisen tukitoimiin panostetaan huomattavasti Suomea enemmän. Ruotsissa finanssipolitiikka on ylipäänsä elvyttävämpää, ja siellä satsataan mittavasti työllisyyttä ja kokonaiskysyntää tukeviin investointeihin, asuntorakentamiseen ja koulutukseen.
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan hallituksen työllisyyspolitiikassa keppien käyttö painottuu liikaa. Hallituksen jo eduskunnan käsittelyssä olevia työllisyyspoliittisia esityksiä ovat muun muassa työttömyysturvan keston lyhentäminen, työnhakuvelvoitteiden kiristäminen, koeaikojen lyhentäminen ja määräaikaisuuden käytön helpottaminen pitkäaikaistyöttömin osalta.
Monta keinoa parantaa työllisyyttä
STTK vaatii hallitusta keskittymään budjettiriihessä työttömien työllistymismahdollisuuksia parantaviin toimiin.
– Työttömyyttä voidaan alentaa työttömien osaamista vahvistamalla esimerkiksi lisäämällä aikuisten oppisopimuspaikkoja ja parantamalla mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla. Työn perässä liikkumiseen voidaan kannustaa parantamalla työmatkakulujen verovähennysoikeutta työttömän työllistyessä. Yritysten työllistämisedellytyksiä voidaan puolestaan vahvistaa alentamalla sivukuluja määräaikaisesti yrittäjän palkatessa ensimmäinen vieras työntekijä, Sund muistuttaa.
STTK:n johtajan Jukka Ihanuksen mukaan kilpailukykysopimus tarvitsee tuekseen kasvun edellytyksiä ja työvoiman kysyntää tukevaa politiikkaa.
– Talouden tuottavuutta voidaan parantaa lisäsatsauksilla infra-investointeihin kuten liikenneväyliin ja tietoliikenneyhteyksiin, sekä tutkimukseen- ja tuotekehitykseen. Ne tuovat sijoitetut rahat julkiseen talouteen takaisin korkojen kanssa. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien ja työllisyyden lisäämiseksi STTK käynnistäisi valmistelun T&K-verovähennyksestä. Viennin tukemiseksi on korotettava Finnveran valtuuksia vientiluototuksen ja vientitakausten osalta.
SAK kohdistaa odotuksensa varsinaisen budjettiriihen työllisyyspakettiin ja vaatii, että paketti vahvistaa etenkin pitkäaikaistyöttömien koulutus- ja tukitoimia.
uutiskirje 
