Unionipuolueiden, CDU:n ja CSU:n, johtamien osavaltioiden sisäministerit julkaisivat äskettäin 27-kohtaisen ”Berliinin julistuksen” tiukoista toimista, joiden pitäisi lisätä turvallisuutta. Päivää myöhemmin liittovaltion sisäministeri Thomas de Maizière (CDU) esitteli oman turvallisuussuunnitelmansa.
Kristillisdemokraattien arvioidaan ottavan maan sisäisen turvallisuuden yhdeksi keskeisistä teemoistaan vuoden 2017 liittopäivävaalitaistossa. Tarkoituksena on toisaalta avata rajaa suhteessa sosialidemokraatteihin, vihreisiin ja vasemmistoon sekä toisaalta torjua oikeistopopulismia ja äärioikeistoa.
Tiukalla linjalla CDU yrittää padota kannattajiensa siirtymistä AfD:n leiriin syksyn maapäivävaaleissa.
Vahva talous jo sinänsä luo ennen kaikkea Angela Merkelin johtamille joukoille edellytyksiä menestyä.
AfD myötätuulessa
Alternative für Deutschland (vaihtoehto Saksalle) on oikeistopopulistinen, monessa suhteessa äärioikeistolainen. Se ilmaantui puolenkymmentä vuotta sitten kristillisdemokraattien oikealle puolelle, aluksi EU-kriittisenä puolueena.
Maahanmuuttoa ja islamia jyrkästi vastustava ja ihmisten turvattomuudentunnetta lietsova puolue on edustettuna kahdeksan osavaltion maapäivillä. Puolueen jatkuvat sisäiset riidat ja puheenjohtajien Frauke Petryn ja Jörg Meuthenin taistelu vallasta eivät näytä estävän vaalimenestystä.
Koillisessa Mecklenburg-Vorpommernissa äänestetään sunnuntaina ja Berliinissä kahden viikon kuluttua.
Mecklenburg-Vorpommernin suuret puolueet SPD, CDU ja vasemmistopuolue Linke ovat mielipidetutkimusten mukaan kärsimässä tappion, ja AfD on nousemassa Schwerinin parlamenttiin.
Berliinissä menetykset näyttäisivät koituvan SPD:n ja CDU:n kontolle.
Merkel vaikenee aikeistaan
Vuosi sitten liittokansleri Angela Merkel teki nopean päätöksen päästää maahan Unkarin ja Itävallan kautta vaeltavat pakolaiset, joita oli puolitoista miljoonaa. Heistä osa jatkoi eteenpäin, Suomeenkin, 1,1 miljoonaa jäi Saksaan.
Merkel pysyy päätöksensä takana, viimeksi ARD-kanavan haastattelussa viime sunnuntaina. Näin on siitä huolimatta, että monilta suunnilta sekä omassa maassa että rajojen takaa on jyrkästikin arvosteltu hänen ratkaisuaan.
Tiukimmin hänen kimpussaan ovat olleet CDU:n sisarpuolue, baijerilainen kristillissosiaalinen unioni CSU, ja sen johtaja Horst Seehofer.
Myös demarien, hallituskumppanien, keskuudessa kritiikki on lisääntynyt. SPD:n puheenjohtaja ja varakansleri Sigmar Gabriel moitti kristillisdemokraattien johtoa siitä, että se on aliarvioinut pakolaisten yhteiskuntaan integroitumisessa kohtaamia vaikeuksia, ja vaati pakolaisille vuosittaista ylärajaa.
Saksan maahanmuuttovirasto arvioi tänä vuonna saapuvien määräksi 300 000.
Linken liittopäiväryhmän toinen puheenjohtaja Sahra Wagenknecht reagoi heinäkuussa Saksassa tapahtuneisiin väkivallantekoihin kirjoittamalla, kuinka ”pakolaisten ja maahanmuuttajien suuren määrän ottaminen ja integroiminen ovat sidoksissa huomattaviin ongelmiin”.
Puolueen ja liittopäiväryhmän johdon kritiikki oli tiukkaa. Pisimmälle meni Jan van Aken, joka vastaa ulkopolitiikasta liittopäiväryhmässä: ”Joka arvostelee oikealta Merkeliä, ei voi olla liittopäiväryhmän puheenjohtaja.”
Pakolaiskysymyksen vuoksi kannatustaan menettäneen Merkelin halu ja mahdollisuus jatkaa liittokanslerina on spekulaatioiden kohteena niin Saksassa kuin sen ulkopuolella.
Vaihtoehtoa ei juurikaan ole näkyvissä. Baijerin CSU epäilee tukeaan Merkelille. Horst Seehofer on ilmoittanut CSU:n päättävän keväällä, onko Merkel puolueen ehdokas liittokansleriksi.
Merkel itse sanoi tv-haastattelussa ilmoittavansa ajallaan, pyrkiikö hän jatkamaan liittokanslerina syksyn 2017 liittopäivävaalien jälkeen.
Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 42 prosenttia saksalaisista kannattaa Merkelin jatkoa, 70 prosenttia CDU:n kannattajista.
Pelkoa turvallisuuden sijasta?
Sisäministeriön valmistelema uusi väestönsuojeluohjelma ja de Maizièrin turvallisuussuunnitelma pursuavat ideoita ja toimia, joilla olisi tarkoitus lisätä maan sisäistä turvallisuutta.
Poliisien määrän lisäämisellä ja varustusten parantamisella on laajaa kannatusta, sillä säästöt ovat heikentäneet poliisin toimintaa.
Puolustusvoimien – Bundeswehrin – panoksen lisääminen maan sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä aiheuttaa epäilyä. Tässä yhteydessä on noussut esiin myös asevelvollisuuden palauttaminen. Siitä luovuttiin käytännössä vuonna 2011, mutta asevelvollisuus on edelleen määritelty perustuslaissa. Se voidaan ottaa käyttöön tavallisella lainmuutoksella. Tällaista suunnitelmaa ei kuitenkaan ole.
Suunnitelmissa on paljon julkisuuden kyseenalaisena pitämää. Turvallisuuspalvelun tiedusteluoikeuksien lisääminen internetissä, kaksoiskansalaisuudesta luopuminen, osittainen burkakielto, selkäreppujen kieltäminen joukkotilaisuuksissa: tässä eräitä.
Julkisuudessa on jo pohdittu, mihin asetetaan joukkotilaisuuden raja, tai mitä mieltä turvallisuuden kannalta on burkakiellolla. Pelkkää symbolipolitiikkaa, arvioidaan lehdissä.
Kyseenalaisimpana pidetään sellaisen kuvan syntymistä, että missä tahansa voi tapahtua mitä tahansa, mikä luo yleistä epävarmuutta ja saa monet ihmiset aiheetta pelkäämään.
Linken ja vihreiden suunnalta oikeiston toimet on leimattu puoluetaktiseksi politikoinniksi maapäivävaaleja ja eritoten liittopäivävaaleja ajatellen.
Saksan talous on vahva
Sekä kristillisdemokraatit että sosialidemokraatit lupaavat saksalaisille veronkevennyksiä seuraavalla nelivuotisella liittopäiväkaudella.
Verojen alentamiseen on varaa, sillä liittovaltion ja eräiden osavaltioiden talous on ylijäämäinen. Liittovaltion nettovelka on jo vuodesta 2014 ollut nollassa. Velkaa tosin on yli Maastrichtin sopimuksen kriteerien, mutta vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus päästä alle 60 prosentin bkt:stä.
Erimielisyyksiä on siitä, miten veronalennukset kohdennetaan. Linke vaatii huojennuksia pieni- ja keskituloisille, demarit samoin eräin varauksin. Ay-liikkeen ekonomistien mielestä suuria tuloja ja miljoonaomaisuuksia ja -perintöjä sekä taloudellisesti vahvoja konserneja on ryhdyttävä verottamaan kunnolla.
Ay-liikkeen edustajat vaativat, että ylijäämää käytetään myös teiden ja rautateiden parantamiseen. Lisäksi päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa on tarpeita. Liittovaltio ja kunnat investoivat liian vähän tarpeeseen verrattuna.
Lupaus alentaa saksalaisten veroja on vaalitäky syksyä 2017 varten. Vahva talous jo sinänsä luo ennen kaikkea Angela Merkelin johtamille joukoille edellytyksiä menestyä.
Vihreiden kumppanuus
Demareiden keskuudessa on ilmenee väsymystä yhteistyöhön oikeiston kanssa liittohallituksessa. Jo ennen vuoden 2011 vaaleja pohdittiin koko vasemmiston ja vihreiden yhteishallituksen mahdollisuuksia. Asia on taas vireillä. Tosin tämänhetkiset gallupluvut eivät riittäisi enemmistöön liittopäivillä.
Thüringenissä Linke, SPD ja vihreät ovat yhdessä hallituksessa, jota johtaa Linken Bodo Ramelow, ensimmäinen vasemmiston osavaltiopääministeri.
Berliinin tämänhetkinen vaaliennuste sulkee vaihtoehtojen joukosta nykyisen demarien ja kristillisdemokraattien hallituksen. Esillä onkin jo ollut SPD:n, vihreiden ja Linken hallitusvaihtoehto. Vaalien tulos nähdään kahden viikon päästä.
Baden-Württembergin vihreiden ja CDU:n yhteishallitusta vetävän vihreiden Winfried Kretschmannin tuore esitys vihreiden menosta CDU:n johtamaan liittohallitukseen sai välittömästi monen vasemmalle kallellaan olevan vihreän ärähtämään. Puolueiden yhteiskannatus ei kuitenkaan näillä näkymin olisi riittävä. Osavaltiotasolla puolueet ovat yhteishallituksessa myös Hessenissä.
Tuoreen vaaligallupin mukaan CDU/CSU saisi 35 prosentin, SPD 22, vihreät 12 ja Linke 9 prosentin kannatuksen. Liberaali FDP mahdollisesti palaisi liittopäiville. Mutta uutena tulisi äärioikeiston AfD 10 prosentilla.